Manteli-kaurasuurimopuuro

Joulu lähestyy vauhdilla, ja tuntuu että tänä vuonna aika on minua nopeampaa. Eilen yritin herätellä itseäni joulun läheisyyteen tekemällä ihanaa, mausteista puuroa. Riisipuuro on hyvää, mutta herkullista joulupuuroa voi tehdä myös kaurasuurimoista. Kaurasuurimoiden keitteleminen vie suunnilleen saman verran aikaa kuin puuroriisin, eli reilun tunnin, mutta maku ja koostumus palkitsevat kyllä anteliaasti tuon pienen odotuksen. Yleensä parhaat asiat elämässä tapahtuvat hitaasti.

PS. Pahoittelut kuvasta, huomasin rakeisuuden vasta kun siirsin sen koneelle. Ja nyt on myöhäistä ottaa uutta kuvaa, sillä puuroa ei enää ole.


Manteli-kaurasuurimopuuro (3-4 annosta)

2 dl kaurasuurimoita (Puuppola-merkiltä löytyy gluteeniton versio)
1 litra makeutettua mantelimaitoa
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl suolaa

Huuhtele kaurasuurimot kylmässä vedessä. Laita ne kattilaan maidon kanssa ja keitä miedolla lämmöllä vähintään reilun tunnin verran välillä sekoitellen. Lisää valmiiseen puuroon kardemummaa, kanelia ja suolaa.

Jouluinen mysli

Tänään tein pitkästä aikaa mysliä ja muistin taas, kuinka hienoa se on. Vai saako muka jostain kaupasta sellaista mysliä, jossa on piparkakkumaustetta, pekaanipähkinöitä, taateleita ja karpaloita? En usko. Tämä alkaa nimittäin jo olla sitä aikaa vuodesta, kun tuollaiset asiat vaikuttavat ostopäätökseen. Onneksi joulu-etuliitteellä varustettujen asioiden tehtailu onnistuu helposti omassakin keittiössä, ja siinä vaiheessa eivät enää kaupan tuotteet kelpaisikaan. Varsinkin myslin kohdalla ero on maaginen. Jos ette ole ennen tehneet itse mysliä, kokeilkaa hyvät ihmiset ennen kuin olette tuhlanneet kaikki rahanne kaupan myslikkeisiin. Aktiivista työskentelyaikaa on viitisen minuuttia ja lopputulos nostaa hymyn huulille.



Jouluinen mysli taateleilla, karpaloilla ja pekaanipähkinöillä


1 litra (gluteenittomia) kaurahiutaleita
150 g pekaanipähkinöitä
2-3 rkl siirappia
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl piparkakkumaustetta
0,5 dl vettä
150 g kuivattuja taateleita
150 g kuivattuja karpaloita

Sekoita kaurahiutaleet ja kevyesti rouhitut pähkinät sekaisin. Sekoita sitten siirappi, öljy, piparkakkumauste ja vesi. Yhdistä siirappiseos kaurahiutaleiden sekaan tasaisesti. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Sekoita mysliä paiston puolessa välissä. Lisää paistettuun mysliin paloitellut kuivatut taatelit ja karpalot. Anna jäähtyä ja purkita.

Nopea ja nopeasti koukuttava jauhoton kauraleipä

Nyt esittelen teille erikoisen ja suurenmoisen leivän, jonka aineet todennäköisesti löytyvät kotoasi juuri nyt. Tämä on erikoinen leipä siksi, että tässä on ainoastaan kaurahiutaleita, vettä, öljyä ja suolaa, ja tietenkin hieman siirappia. Mutta ei lainkaan jauhoja tai kohotusaineita. Suurenmoinen tämä on siksi, että tämä on naurettavan helppotekoista ja koukuttavan herkullista. Jos kaura olisi näyttelijä, se saisi tästä leivästä pystin - niin hyvin se tähän rooliin sopii. (Kuvauksesta sen sijaan pystiä ei varmaankaan tulisi, ellei kyseessä olisi Hämmentävimmät kännykkäkameralla otetut kuvat -kategoria.)

Leipä on koostumukseltaan pinnalta rapean rouheinen ja mukavan pureksittava, sisältä puolestaan lempeän pehmoinen. Tulette hämmästymään siitä, kuinka paljon syötte tätä ja kuinka paljon ajattelette tätä silloin, kun ette ole syömässä. Mutta onneksi uusi leipä on syöntivalmiina alle kahdessakymmenessä minuuttissa.



 Koukuttava kauraleipä (yksi pellillinen, jonka syöt yksin)

6 dl kaurahiutaleita (puhdasta kauraa, jos teet gluteenittoman version)
4 dl vettä
0,5 dl oliiviöljyä
1-2 rkl siirappia
1 tl suolaa
pinnalle halutessasi siemeniä, esimerkiksi seesamin- ja unikonsiemeniä

Sekoita kaikki aineet keskenään ja levitä taikina tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille. Voit ripottella pinnalle hieman siemeniä. Paista 250-asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia, kunnes leipä on hieman ruskistunut reunoilta. Leipä on parhaimmillaan tuoreena.

Piparinmakuiset whoopiet

Armaat lukijat, pahoittelen jälleen nolon pitkäksi vierähtänyttä taukoa. Olen yksinkertaisesti ollut hurjan kiireinen useilla elämän osa-alueilla yhtä aikaa. Niinpä aikaa leipomiseen ei ole riittänyt. Tänä viikonloppuna aikaa kuitenkin yllätäen oli ja täten keittiööni saatiin palautettua kauan kaivattu viettelevä leipomusten tuoksu. Ja arvaatteko mikä tuoksu? Piparkakkumausteen tuoksu! Kuten otsikossa kerroin, leivoin piparinmakuisia whoopieita. Whoopiet ovat jättiläiskokoisia meheviä täytekeksejä ja piparkakkumauste on melkeinpä parasta, mitä ihminen voi syödä vähitellen joulukuuksi kääntyvän marraskuun pimeydessä. Joten annattehan anteeksi pitkän tauon? Ja olettehan valmiita joululeipomuksiin? Oma vastaukseni molempiin kysymyksiin on KYLLÄ.


Alkuperäinen resepti näihin herkullisen muheviin vegaanisiin ja gluteenittomiin leipomuksiin on kotoisin Kamomillan konditoriasta.



 Piparinmakuiset whoopiet  (12-14 kpl)

Pohjat:

150 g maidotonta margariinia
2,5 dl sokeria
1 dl maustamatonta soijajogurttia
1,5 dl vaniljasoijamaitoa (myös tavallinen soijamaito tai muut kasvimaidot toki käyvät)
2 rkl perunajauhoja tai maissitärkkelystä
1 dl kaakaojauhetta
1 rkl piparkakkumaustetta
ripaus suolaa
1,5 tl soodaa
4 dl gluteenittomia jauhoja (käytin maissi- ja riisijauhoa)

Täyte:

75 g maidotonta margariinia
3 dl tomusokeria


Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kaikki muut aineet paitsi kaksi viimeistä. Sekoita sitten sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinan sekaan. Laita taikinasta leivinpaperille tasaisenkokoisia nokareita. Jätä runsaasti leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia ja anna jäähtyä.

Tee täyte: vaahdota margariini pehmeäksi ja sekoita siihen tomusokeri. Laita täytettä jäähtyneen whoopien päälle ja aseta toinen kanneksi. Whoopiet ovat parhaimmillaan vetäydyttyään hetken jääkaapissa.

Tiikerikeksit

Kaikki varmaan muistavat vanhan kunnon tiikerikakun? Vanha se on, mutta henkilökohtaisesti en kyllä ole varma sen kunnollisuudesta - suhtaudun aina varauksella leivonnaisiin, jotka eivät tahmaa suunpieliä. Ehkä vielä joskus teen tiikerikakkua ja nielen kakun mukana sanani, mutta toistaiseksi se tuntuu liian hurjalta. Keksien kohdalla sen sijaan kaikki vanhanaikainen ja yksinkertainen on kaikkea muuta kuin kurjaa. (Olkaa kiitollisia, ettei minulla ole tämän enempää aikaa, sillä huomasin juuri että hurja ja kurja rimmaavat.)





Kurjia eivät siis olleet nämäkään keksit. Käytin näihin luottoreseptiäni, jolla tulee rapeakuorisia, sisältä pehmeitä keksejä. En osannut päättää, teenkö näistä tummia vai vaaleita. Ja miksi valita, jos voi ottaa molemmat - vieläpä samaan suupalaan.





Tiikerikeksit (noin 16 kpl)

2,5 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta)
1 dl sokeria
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa
0,25 tl suolaa
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 dl rypsiöljyä
0,25 dl vettä
1 tl siirappia
2 rkl kaakaojauhetta
Sekoita kaikki kuivat aineet kaakaojauhetta lukuunottamatta. Sekoita toisessa kulhossa öljy, vesi ja siirappi. Yhdistä kuivat aineet ja nesteet. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, lisää vähän vettä. Jaa taikina kahteen osaan ja sekoita toiseen osaan kaakojauhe tasaisesti. Ota sitten käteen hieman kumpaakin taikinaa ja pyörittele kevyesti palloksi niin, että taikinat sekoittuvat vain hieman. Laita valmiit pallot leivinpaperille ja paina niitä hieman litteämmiksi. Paista keksejä leivinpaperin päällä uunipellillä 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Suoraan uunista otettuna keksit ovat hyvin pehmeitä, mutta ne jähmettyvät jäähtyessään.

Mehevät ja kardemummaiset mustikkamuffinssit

Joskus saan ihmeellisen päähänpinttymän jostain leivonnaisesta, ja sitä on pakko päästä tekemään (ja tietenkin syömään). Tällä kertaa vuorossa oli mustikkamuffinssit muruisella pinnalla. Olin nähnyt niin herkullisen näköisiä mustikkamuffinsseja niin monessa kahvilan vitriinissä, että en kerta kaikkiaan voinut antaa asian jäädä sikseen. Muffinssiunelmani olisi toteutunut täydessä loistossaan, mikäli olisin saanut tehdä hävyttömän suuria jättiläismuffinsseja. Minulla oli kuitenkin vain pieniä vuokia, mikä loppujen lopuksi oli ihan hyvä asia ottaen huomioon sen, että näitä syötiin runsaan brunssin yhteydessä.

Käytin apunani tätä ohjetta ohjetta, mutta tein siihen jonkin verran muutoksia. Näistä tuli todella meheviä ja pehmoisia. Lisäksi nämä olivat miellyttävän helppotekoinen juttu, niin kuin vegaaniset leivonnaiset usein kananmunattomuuden vuoksi ovat.




Mustikkamuffinssit muruseoksella ja kardemummalla (10 kpl)

4 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenittomia, itse käytin maissi- ja riisijauhoa)
2,5 dl sokeria
ripaus suolaa
1,5 tl soodaa
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
2 dl (soija)maitoa
0,75 dl rypsiöljyä
5 dl tuoreita tai pakastettuja mustikoita
(jos käytät pakastettuja, kannattaa niihin sekoittaa hieman perunajauhoja ennen taikinaan sekoittamista)

Muruseos:

2 dl kaurahiutaleita (puhdasta kauraa mikäli teet gluteenitonta)
3 rkl maidotonta margariinia
0,5 dl sokeria


Sekoita kaikki kuivat aineet. Lisää soijamaito ja rypsiöljy ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi mustikat mahdollisimman vähän sekoittaen, niin että taikina ei muutu mustaksi. Sekoita muruseoksen ainekset tasaiseksi seokseksi. Lusikoi taikina muffinssivuokiin (muodon säilyttämiseksi paperivuoat kannattaa laittaa silikonivuoan syvennyksiin, tai vaihtoehtoisesti laittaa monta vuokaa päällekkäin). Ripottele pinnalle muruseosta. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia.

Kuohkeat pannukakut aamunkajossa*

Nyt on vatsa täynnä ja mieli keveänä - siis terveiset brunssipöydän äärestä. Kun puhutaan sunnuntaista ja brunssista, olisi suorastaan väärin olla lisäämättä joukkoon pannukakkuja. Joitakin liittoja ei vain kannata mennä sörkkimään, ja tuo on yksi niistä.

Kaipailin jälleen vegaanista ohjetta, ja hyvän sellaisen löysinkin. Pannukakut ilman kananmunaa kuulostaa vaaralliselta, mutta luottamus kasvoi Chocochili-blogin herkullisia kuvia katsellessa. En juurikaan mennyt sörkkimään ohjetta, kunhan käytännön syistä (halusin nukkua aamulla pidempään) turvotin taikinaa yön yli ja maullisista syistä (kookos) paistelin lettuset kookosöljyssä. Suosittelen muuten tuota yön yli -ratkaisua - kuinka hienoa on kävellä aamulla jääkaapille ja ottaa sieltä kulhollinen käyttövalmista pannukakkutaikinaaa, kysynpä vaan.

 Lopputuloksena oli huikean helposti kasassa pysyviä ja todella kuohkeita pannukakkuja. Nautimme näiden kanssa kermavaahtoa, vadelmahilloa ja mansikoita. Sanoinko jo, että vatsa on täynnä?




Kuohkeat pannukakut (8-10 kpl)


3 dl jauhoja (käytin puolet maissi- ja puolet riisijauhoa, myös muut käyvät)
1 tl leivinjauhetta
1-3 rkl sokeria riippuen siitä, kuinka makeaa haluat
3 dl soijamaitoa
1 rkl rypsi- tai kookosöljyä

Sekoita kuivat aineet ja lisää joukkoon maito ja öljy. Sekoita huolellisesti tasaiseksi ja anna turvota vähintään 10 minuuttia (pidempi turvotusaika tekee paistamisesta lasten leikkiä). Paista öljyssä molemmin puolin ruskeiksi ja nautiskele hyvällä mielellä haluamiesi lisukkeiden kanssa.





* Runollisista syistä johtuen otin oikeudekseni laskea kello kahden valon aamunkajoksi.

Mehevä suklaakakku

Mitä yhteistä on suklaakakulla ja ystävällä? Molemmat osaavat mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen ja ovat näin ollen täydellistä seuraa sekä elon pohja- että huippuhetkissä. (Entä mitä eroa on suklaakakulla ja ystävällä? Ystävästä ei saa otettua huonoja kuvia. Suklaakakusta näköjään saa. Olen pahoillani.)  Toisin sanottuna aina on hyvä syy tehdä suklaakakkua. Varsinkin kun sen valmistus tapahtuu näin: sekoitetaan kaikki aineet ja paistetaan. Ja syödään.

Tämän ohjeen varastin täältä. Etsin munatonta ja mehevää suklaakakkua ja sen sain. Tämä oli sopivan täyteläistä, ihanan pehmoista ja kuorrute oli mahtavaa - niin kuin kuorrute nyt joskus voisi olla jotain muuta kuin mahtavaa.



Suklaakakku (n. 8 palaa)

Kakku:

4 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
2,5 dl sokeria
ripaus suolaa
1 tl soodaa
vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
1 rkl etikkaa (ei maistu kakussa vaan korvaa munan yhdessä soodan kanssa)
0,5 dl öljyä (käytin kookosöljyä)
2,5 dl vettä

Kuorrute:

25 g margariinia (maidotonta jos haluat vegaanisen/maidottoman)
3 rkl kahvia
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
n. 2,5 dl tomusokeria

Sekoita kakkutaikinan kuivat aineet ja lisää sitten kolme viimeistä ainesosaa. Sekoita tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (oman vuokani halkaisija oli 22 cm). Paista 200-asteisessa uunissa kunnes kakku irtoaa reunoista eikä ole keskeltä raakaa. En katsonut kelloa, mutta paistoaika on luultavasti noin 30 minuuttia. Tee kuorrute sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Lisää tomusokeria sen verran, että saat sopivan paksuista kuorrutetta. Levitä kuorrutus lämpimän kakun päälle ja anna kovettua.

Mansikkaiset whoopiet

Whoopie! Rapakontakainen villitys on noin kahden vuoden viiveellä saavuttanut tämänkin nupin. Pehmeän mehevät ja hieman keksimäiset kansipyörylät runsaalla täytteellä - kuulostaa täydelliseltä konseptilta, vai mitä? Eihän tuollaista mitenkään voi jättää kokeilematta.  Lisäksi kaikki pienet leivonnaiset ovat hurjan söpöjä. Hypoteesi osoittautui oikeaksi, olivat erittäin herkullisia. Kuin täytekeksejä, mutta parempia. Ehdotankin viralliseksi suomennokseksi kuningastäytekeksiä. 

                    

Tein näitä jo juhannuksena, mutta vielä ehtii tekemään näitä tuoreista mansikoista. Ohjeen varastin Kamomillan konditoria -blogista. Täytteeseen lisäsin tuoreita mansikoita, muuten seurasin kyseenalaistamatta fiksumpain neuvoja. Nämä syntyivät ilman kanamunaa ja saat näistä kokonaan vegaanisia käyttämällä maidotonta margariinia ja soija- tai muuta kasvimaitoa.




Whoopiet (14-16 kpl)

Pohjat:

150 g (maidotonta) margariinia
2,5 dl sokeria
1 dl omenasosetta tai (soija)jogurttia
1,5 dl (soija)maitoa
2 rkl perunajauhoja tai maissitärkkelystä
1 dl kaakaojauhetta
0,5 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
4 dl jauhoja (gluteenittomia tai tavallisia)

Täyte:

75 g (maidotonta) margariinia
3 dl tomusokeria
muutama desilitra tuoreita mansikoita

Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kaikki muut aineet paitsi kaksi viimeistä. Sekoita sitten sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinan sekaan huolellisesti sekoittaen. Laita taikinasta leivinpaperille tasaisenkokoisia- ja muotoisia nokareita. Jätä runsaasti leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia ja anna jäähtyä kunnolla.

Tee täyte: vaahdota margariini pehmeäksi ja sekoita siihen tomusokeri ja pieneksi pilkotut mansikat. Laita täytettä täysin jäähtyneen whoopien päälle ja aseta toinen kanneksi. Hammastikku whoopien keskellä auttaa leivosta pysymään kasassa, ja voi laittaa tikkun mansikan koristeeksi. Whoopiet ovat parhaimmillaan pienen jääkaappivetäytymisen jälkeen.

Maapähkinävoikeksit

Maapähkinävoi on uusi ihastukseni. En ole aikaisemmin juurikaan ollut sen kanssa tekemisissä, vaan olen ymmärtänyt sen hienouden vasta lähiaikoina. Niin hyvää ja monikäyttöistä! Se sopii erilaisiin marinadeihin, hedelmien dippaamiseen, hummukseen, kaikkeen missä on suklaata, ja tietenkin myös kekseihin. Tämän ohjeen löysin Vegan Yumminess -blogista.


            

Tein keksit muuten täysin samoin kuin alkuperäisessä ohjeessa, paisti että muutin ne gluteenittomiksi, unohdin sörkkiä pintaa haarukalla ja vaihdoin pinnalle ripoteltavan sokerin sormisuolaan - hyvin toimi, mutta jos et rakasta sormisuolaa kuten minä, voit toki jättää sen pois (mutta hei, kuka muka ei rakasta sormisuolaa, kysynpä vaan). Lisäksi puolitin määrät, koska meillä oli hieman muutakin syötävää samassa pöydässä - tosin keksithän säilyvät pitkään (krhm), joten mitäs sitä säästelemään jos kerran keksipuuhiin alkaa. Tässä siis 24 keksin satsi, määrät desilitroiksi muutettuna.




Maapähkinävoikeksit (24 kpl)

2,5 dl maapähkinävoita
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl manteli-, soija- tai muuta maitoa
1 tl maissitärkkelystä (korvaa munan, voit käyttää myös perunajauhoa)
ripaus suolaa
0,5 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl jauhoja (käytin riisi- ja maissijauhoja, myös muut gluteenittomat tai vehnäjauhot käyvät)
(sormisuolaa tai sokeria keksien päälle)


Sekoita kaikki paitsi kaksi viimeistä ainesta hyvin sekaisin. Lisää sitten kaurahiutaleet ja jauho ja sekoita tasaiseksi. Laita taikinaa lusikalla pellille (jätä leviämisvaraa). Paista 225-asteisessa uunissa
noin 12 minuuttia.

Oliivi-timjamiskonssit

Ennen kuin jatketaan makeiden herkkujen parissa, tarjoan tähän väliin teille herkullisen suolapalan. Oliivi-timjamiskonsseja, olkaa hyvät. Hyviä olivat nämäkin. Koostumus oli ihanan pehmoinen ja mehevä, niin kuin skonsissa kuuluukin olla. Ja oliivit ja timjami nyt on aina hyvä lisä kaikkeen. Söimme näitä (tai nämä) kotitekoisen peston(kaltaisen valmisteen) sekä hummuksen kanssa. Liitän oheen myös tuon kehittelemäni pestotahnan ohjeen. Se kun oli oikein hyvää ja täyteläistä, vaikkei siinä ollutkaan parmesaania - kaikkea sitä näkee.

Skonssien ohje on mukailtu Maku-sivuston ohjeesta.


Timjami-oliiviskonssit (n. 15 kpl)

4 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
1 rkl sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
75 g maidotonta margariinia (tai tavallista)
1 dl soijajogurttia (tai tavallista maustamatonta jogurttia)
noin 3 rkl silputtua tuoretta timjamia
hyviä oliiveja (=ei mustia, mielelllään kivellisiä joista poistat kivet itse) pilkottuna, 3-6 rkl riippuen siitä kuinka oliivisia skonsseja haluat

Sekoita kuivat aineet. Lisää sekaan kuutioitu margariini ja nypi taikina tasaiseksi. Sekoita sekaan jogurtti, timjami ja oliivit. Laita taikinaa lusikalla pellille keoiksi, tai jos sinulla ei ole yhtä kiire saada valmiita skonsseja kuin minulla, niin kauli taikinasta levy ja ota siitä muotilla - esimerkiksi juomalasilla - tasaisia ja kauniita paloja. Paista 225-asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia. Skonssit ovat valmiita, kun ne ovat pohjasta hieman ruskettuneita.





Täyteläinen pesto

1 dl cashew-pähkinöitä (voit käyttä myös pinjansiemeniä)
1 avokado
2 ruukkua basilikaa
2-3 rkl oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
pippuria

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja ajele tasaiseksi. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja/tai sitruunamehua. En itse mitannut aineita eikä se tällaisissa tahnoissa olekaan kovin tärkeää - laita sen verran kuin tuntuu hyvältä. Basilikan määrä en kuitenkaan suosittele ainakaan vähentämään.

Saanko esitellä: kuuluisa Twin Peaksin kirsikkapiirakka

Tämä piirakka on omistettu eräälle ihanalle ystävälleni, joka on jostain syystä kerrassaan hulluna tähän. Tein tätä ensimmäisen kerran viime vuonna, ja siitä lähtien tämä on toiminut ystäväni taivaallisen halvajäädykkeen ohella keskinäisenä valuuttanamme. Ties kuinka monet vedonlyönnit on lyöty kirskikkapiirakka- ja halvajäädykepääomaa hyödyntäen. Tästä tekee erityisen odotetun se seikka, että kirsikoita ei talvella oikein saa mistään.


               
           

Tällä piirakalla on toinenkin tärkeä merkitys - nimittäin Twin Peaks, tuo televisioviihteen ehdoton helmi. Kun perkasin kirsikoita ja kuuntelin sarjan soundtrackia, sain hetkeksi palata siihen maagiseen tunnelmaan, jonka kaikki sarjaa katsoneet varmasti tietävät. Liikutuksen kyyneleet eivät olleet kaukana.


             

           
No myönnetään, onhan tämä muutenkin hyvää piirakkaa. Kirsikkatäytteestä tulee tällä Leila Lindholmin ohjeella (Vielä yksi pala! -kirjasta) todella herkullista. Makeusaste on täydellinen - kirsikan oma maku säilyy, mutta happamuus taittuu pois. Piirakkapalan viimeistelee kermavaahtonokare. Ensimmäistä palaa leikatessamme laitoimme Twin Peaksin tunnusmusiikin soimaan ja kuvasimme rituaalista hidastetun videon. Dale Cooperia lainaten: This must be where pies go when they die.

Seuraavana päivänä sain sähköpostiini viestin otsikolla The Twin Peaks Cherry Pie Cult: A Short Story, osat 1&2.


             





Twin Peaksin kirsikkapiirakka (n. 8 palaa)

Pohja:
1 dl vettä
1,5 tl psylliumia
4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja (vehnäjauhojen kanssa et tarvitse psylliumia - lisää silloin vesi sellaisenaan)
1 dl tomusokeria
150 g voita tai margariinia paloina (jos käytät maidotonta margariinia, saat vegaanisen piirakan)

Täyte:
1,5 litraa tuoreita kirsikoita
1 dl sokeria
1 tuore vaniljatanko
1 pestyn luomusitruunan raastettu kuori ja mehu (jos et löydä luomusituunaa, käytä vain mehu)
2 rkl perunajauhoja(piirakan pinnalle hieman sokeria)

Turvota psylliumia vedessä noin 10 minuuttia. Lisää loput aineet ja nypi huolellisesti tasaiseksi taikinaksi. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin siksi aikaa kun valmistat täytteen.

Pese kirsikat ja poista niistä kivet ja kannat. (Kuuntele samalla Twin Peaksin soundtrackia.) Laita kattilaan peratut kirsikat, sokeri, halkaistu vaniljatanko josta olet raaputtanut siemenet ulos sekä situunan kuoriraaste. Kiehauta kirsikat. Sekoita sitruunamehu ja perunajauho ja kaada seos ohuena kirsikoiden joukkoon. Sekoita huolellisesti kunnes seos sakenee kiisselimäiseksi. Ota kattila pois liedeltä.

Jaa murotaikina kahteen osaan, joista toinen on hieman suurempi. Kauli isommasta osasta piirakan pohjataikina. Taikinan siirtäminen onnistuu helposti, kun kaulit taikinan leivinpaperin päällä ja nostat sen avulla piirakkavuoan (halkaisija n. 25-30 cm) pohjalle. Kaada päälle kirsikkatäyte. Kauli toisesta taikinapalasta piirakalle kansi ja asettele se täytteen päälle. Painele reunat yhteen. Leikkaa piirakan kuoreen veitsellä muutama viilto ja ripottele pinnalle hieman tavallista sokeria tuomaan rapeutta. Paista 175-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.






Twin Peaks -kuvat: tumblr.com

Mehevä raparperipiirakka

Luovutin. Ostin uuden usb-piuhan. Nyt on nimittäin niin monta herkkua kameran kätköissä, etten voinut enää odottaa. Viikonloppuna juhlittiin nimittäin sekä juhannusta että syntymäpäiviä, ja sokerihan siinä meinasi loppua kesken. Onneksi ei kuitenkaan loppunut. Lukuisista herkuista esittelen nyt ensimmäisenä tämän herkullisen raparperipiirakan, ennen kuin raparperit loppuvat turuilta ja toreilta (tahi naapurin puutarhasta, krhm).

                 

Tämä sai inspiraationsa Chocochili-blogista lukemastani vinkistä, jonka mukaan soijajogurtti jähmettyy uunissa. Tuo on hyödyllinen tieto kaikille, jotka leipovat joskus vegaanisia tai allergiaystävällisiä leipomuksia, mutta suosittelen kikkaa kyllä muillekin. Soijajogurtti antoi piirakkaan mainion koostumuksen - sopivasti hyytyneen ja mehevän. Eikä se tietenkään maistunut yhtään soijalta. Edes Mielensäpahoittaja ei huomaisi että tässä on soijajogurttia, ellei hänelle  sitä kerrottaisi. (Arvostan suuresti vanhan liiton naisia ja miehiä, joten käsittelen huolella mahdolliset ennakkoluulot).


             


Pinnalle laitoin vielä murutaikinaseoksen, sillä halusin piirakkaan jogurtin pehmeyden vastapainoksi myös mukavaa rapsakkuutta. Pohjana käytin vakiomurotaikinaani. Ja raparperihan nyt on aina hyvää, varsinkin kun laittaa piirakkaa alle ja sokeria päälle. Suosittelen siis tarttumaan siihen vielä kun se on mahdollista.

Cocktail-sateenvarjon käyttö koristelussa on vapaaehtoista mutta suotavaa.


Mehevä raparperipiirakka (8-10 palaa)

Pohja:

1 dl vettä
1,5 tl psylliumia
4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl tomusokeria
150 g voita tai margariinia (jos haluat maidottoman piirakan, käytä maidotonta margariinia)
Täyte:

muutama raparperinvarsi (lue: niin monta kuin kehtaat ottaa naapurin kasvimaalta)
2 dl sokeria
ripau kanelia
1-2 tl vaniljasokeria
500 g maustamatonta soijajogurttia
1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
0,5 dl sokeria

(tarjoiluun kermavaahtoa, vaniljakastiketta, makeutettua kookoskermavaahtoa tms.)



Sekoita veteen psyllium ja jätä turpoamaan noin 10 minuutiksi. Sekoita joukkoon jauhot, sokeri ja paloiteltu margariini. Nypi tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin siksi aikaa kun teet täytteen.

Kuori raparperi ja leikkaa paloksi. Sekoita noin 0,5 dl sokeria (jätä 1,5 dl jogurttia varten) ja ripaus kanelia. Kierittele raparperipalat sokeri-kaneliseoksessa. Sekoita soijajogurttiin jäljelle jäänyt 1,5 dl sokeria sekä vaniljasokeri. Kun lisäilet sokeria, maista silloin tällöin onko makeusaste sopiva - itse en mitannut sokeria, joten määrää ei kannata noudattaa orjallisesti.

Ota pohjataikinasta talteen noin 1/4 ja sekoita siihen 1 dl kaurahiutaleita ja 0,5 dl sokeria. Painele loppu taikina yhden ison (halkaisija n. 24 cm) tai neljän pienen (halkaisija n. 12 cm) vuoan pohjalle. Laita pohjataikinan päälle rapareri, jogurtti ja lopuksi kauraseos. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes piirakka on kiinteytynyt ja muruseos ruskettunut. Piirakka ei ole lämpimänä  vielä täysin hyytynyt, joten se kannattaa laittaa yöksi jääkaappiin ja tarjoilla seuraavana päivänä.

Suklaa-maapähkinävoipallot

Viime postauksessani lupailinkin jotain maapähkinävoin ja suklaan ystäville, ja tässä se nyt kaikessa yksinkertaisuudessaan tulee: suklaa-maapähkinävoipallot. Vappuna halusin ensimmäistä kertaa itse kokeilla jotain herkkua maapähkinävoista ja suklaasta, ja mieleen tuli ajatus näistä superhelpoista ja superherkullisista pikku palleroista.

          

Nämä ovat oikeastaan cookie popseja ilman tikkua (ja holtittomasti kasvavaa tikkupinoa lautasella). Suurin osa on varmaan popseista joskus kuullut, mutta tiedoksi pimennossa eläneille: cookie- tai cake popsit tehdään sekoittamalla keksi- tai kakkumurskaa ja jotain "sidosainetta", yleensä tuorejuustoa. Lopuksi pallot pyöritellään sulassa suklaassa.

Näissä palloissa käytin - yllätys yllätys - suklaakeksejä ja maapähkinävoita. Saat näistä vegaanisia käyttämällä munattomia ja maidottomia suklaakeksejä (esim. näitä tummasta suklaasta tehtynä) sekä maidotonta tummaa suklaata. Itse olin laiska ja ostin suklaakeksit kaupasta. En myöskään koristellut näitä mitenkään, mutta jos on vähänkään enemmän viitseliäisyyttä ja aikaa, niin suosittelen kokeilemaan esimerkiksi murskattua maapähkinää palloja kaunistamaan ja maustamaan.



Suklaa-maapähkivävoipallot (n. 12 kpl)


125-150 g suklaakeksejä (noin 12 kpl?), gluteenittomia tai tavallisia, ostettuja tai itse tehtyjä
3 rkl maapähkinävoita
(tilkka vettä)
100 g tummaa suklaata
(koristeluun maapähkinämurskaa)

Laita keksit ja maapähkinävoi tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi. Massan valmistaminen onnistuu myös ilman tehosekoitinta, mutta vie enemmän aikaa. Murskaa tällöin keksit huolellisesti käsin ja sekoita joukkoon maapähkinävoi. Jos massa on liian paksua muotoiltavaksi, lisää tilkka vettä ja sekoita uudestaan.

Muotoile massasta palloja ja laita pallot hetkeksi kovettumaan jääkaappiin. Sulata suklaa ja kierittele pallot siinä haarukan avulla. Jos olet viitseliäs toisin kuin minä, voit ripotella vielä jähmettymättömän suklaan päälle hieman murskattua maapähkinää. Laita kuorrutetut pallot jääkaappiin kovettumaan.

Suklaakeksitaikinatryffelit

Pahoittelut hieman sumeista kuvista, mutta oli kuulkaas melkoisen haastavaa keskittyä tällaisten herkkujen kuvaamiseen. Tähän chocolate chip cookie dough truffles -ohjeeseen törmäsin Love and olive oil -blogissa, enkä yksinkertaisesti voinut olla kokeilematta (käykää vaikka itse lukemassa blogin ylistyssanat ja katsomassa hieman näitä kuvia herkullisempia otoksia). Mielestäni moni taikina maistuu paremmalta raakana kuin paistettuna. Varsinkin kaikki keksitaikinat. Ja kaikki suklaataikinat.



Joten, no, voitte varmaan päätellä lopputuloksen. Reseptin kehittelijää lainaten:  If you could take perfection, roll it in a ball, and dip it chocolate, this would be it. On hyvin vaikeaa olla onneton kun kädessä on suklaassa kieritelty suklaakeksitaikinasta tehty pallero. Voitteko kuvitella että sellainen maistuisi joltain muulta kun mahtavalta? Niinpä.


                  

Joten tarttukaahan toimeen ja kokekaa itse näiden mahtavuus. Tässä puolitettu ja desilitramitoiksi muutettu ohje. Käyttämällä maidotonta margariinia ja suklaata sekä soija- tai mantelimaitoa saat hurmattua näillä myös vegaaniherkuttelijat.



Keksitaikinatryffelit (n. 20 kpl)

1 dl margariinia tai voita
2 dl fariinisokeria
3 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta)
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl maitoa
n. 75 g suklaata pieniksi paloiksi pilkottuna
kuorrutukseen n. 150 g suklaata

Sekoita voi ja sokeri monitoimikoneessa tai sähkövatkaimella. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Lisää lopuksi suklaanpalat. Laita taikina jääkaappiin tai pakastimeen kovettumaan noin 30-60 minuutiksi. Muotoile siitä sitten palloja ja kieritä pallot sulatetussa suklaassa. Laita kuorrutetut pallot jääkaappiin tai pakastimeen ja anna olla siellä niin kauan että suklaa on kovettunut.

Uusi suosikkileipä eli vaivaamaton leipä

Tämä no-knead bread eli vaivaamaton leipä on ollut melkoinen hitti viime vuosina. Ohje julkaistiin ensimmäisenä New York Times -lehdessä ja siitä se on sitten lähtenyt leviämään ympäri maailmaa eteenkin blogien puolella saavuttaen hurjan suosion. Leivästä tekee innovatiivisen hyvin löysä taikina, yli 12 tunnin kohotusaika, vaivaamattomuus ja ennen kaikkea valurautapata. Leipä paistetaan padassa, joka toimii ikään kuin höyryuunina saaden aikaan mahtavan rapean kuoren.

Itse kuulin tästä leivästä vasta viime viikolla. Tätini leipoi tätä ja sanoi sen olevan parasta leipää, mitä hän on tehnyt (kiitos siis Tuijalle mainiosta vinkistä!). Ajatus valurautapadassa paistamisesta vaikutti mielenkiintoiselta. Googlailin hakusanalla vaivaamaton leipä, enkä löytänyt yhtäkään blogikirjoitusta, jossa tätä leipää ei olisi hehkutettu ja ylistetty (kokeilkaa vaikka itse). Olin hyvin skeptinen gluteenittoman version onnistumisen suhteen, mutta päätin kuitenkin kokeilla onneani.

Ja samalla hehkutuslinjalla jatketaan tässäkin blogissa. Leivästä tuli ihan mahtavaa! Todella rapea kuori ja pehmeä sisus, jossa on ilmakuplia - juuri tällaista leivän pitääkin olla. Liekö syynä sitten kohotusaika, taikinan koostumus, valurautapata vai nämä kaikki yhdessä, tämä ohje toimii. Jopa ilman vehnää. Tätä teen ehdottomasti uudestaan, ja ehkä kokeilen paistaa muitakin leipiä valurautapadassa. Tästä olivat talouden normaaliruokavalioiset jäsenetkin aivan innoissaan.

Ensimmäinen suomennettu versio tästä leivästä oli Me Naiset -lehdessä.



Vaivaamaton leipä


7,5 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta - osan vehnäjauhoista voi korvata esimerkiksi spelttijauhoilla, grahamjauhoilla tms. ja gluteenittomien jauhojen kaveriksi voisi sopia esimerkiksi kaurajauho tai tattarijauho)
1,5-2 tl suolaa
0,25 tl hiivaa (kyllä, se riittää)
4 dl kylmää vettä
(itse voitelin pinnan siirappi-vesiseoksella ja ripottelin päälle siemensekoitusta)

Sekoita kaikki aineet keskenään, älä vaivaa. Peitä taikinakulho kelmulla ja leivinliinalla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön noin 12-16 tunniksi. Sen jälkeen painele ja puristele taikinaa hieman, peitä uudestaan ja anna kohota vielä noin 1-2 tuntia. (Paineluvaiheessa taikina kuulusi siirtää hyvin jauhotetun leivinliinan päälle ja siirtää liinan kanssa kulhoon kohoamaan, mutta en keksinyt miksi se olisi välttämätöntä ja oikaisin hieman.)

Laita uuni lämpenemään noin 230 asteeseen. Laita valurautapata heti uuniin ja pidä siellä vielä noin 20 minuuttia uunin lämpenemisen jälkeen. Padat tulee olla erittäin kuuma, jotta valmis leipä irtoaa siitä hyvin. Laita sitten taikina kuumaan pataan (pataa ei siis voidella mitenkään). Halutessasi voit voidella leivän siirappi-vesiseoksella ja ripotella päälle siemeniä. Paista leipää kannen kanssa 30 minuuttia. Ota kansi pois ja jatka paistamista vielä noin 15-20 minuuttia. Valmis leipä irtoaa padasta helposti.

Kinuskivaahtomuffinssit

Synttäriherkuilla jatketaan. Muffinssit ovat kiva vaihtoehto kakulle, koska jos niistä tekee kohtalaisen
pieniä, jaksaa helposti maistaa eri makuja (tosin itsehän tein tietenkin myös kakun). Lisäksi ne ovat suloisen näköisiä ja niissä on kuorrutus. Kuorrutus jos mikä tekee kaikesta herkullisempaa. Cupcake toki olisi kuvaavampi ja hienomman kuuloinen nimi kuin muffinssi, mutta pitäydytään nyt suomen kielessä kun sille tielle on lähdetty.

Ja siitä kuorrutteesta. Näissä on kinuskivaahtoa. Tarviiko sanoa enempää? Nämä söpöläiset takuulla
vetävät herkuttelijat hiljaiseksi - myös vegaaniherkuttelijat, jos käytät soijakermaa ja maidotonta margariinia.



Kinuskivaahtomuffinssit (n. 12 kpl)

Kuorrutus: (tee edellisenä päivänä)

2 dl (soija)kermaa
2 dl fariinisokeria

Keitä sokeria ja kermaa kattilassa kunnes seos kuplii. Ota kattila liedeltä ja anna jäähtyä. Laita sitten jääkaappiin ja anna jäähtyä seuraavaan päivään. Seos vatkautuu vain kylmänä, eikä muutaman tunnin jäähdytys riitä. Siksi se pitää tehdä hyvissä ajoin.

Muffinssit:

1 prk (125 g) hedelmäsosetta (esim. mango tai persikka)
1 tl psylliumia
1,5 dl margariinia tai voita sulatettuna
2 dl sokeria
3 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
1,5 tl leivinjauhetta

Sekoita hedelmäsose ja psyllium ja anna turvota noin 10 minuuttia. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää sekaan hedelmäsose ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kaada taikinaa muffinssivuokiin ja paista 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Vaahdota jääkaappikylmä kinuskikastike vaahdoksi ja pursota jäähtyneiden muffinssien päälle.

Mehevät suklaamuffinssit

Ihanan suklaisia muffinsseja herkullisella kuorrutuksella... Ei kyllä uskoisi että nämä ovat sekä vegaanisia että gluteenittomia, sen verran kuohkeita ja meheviä näistä tuli. Suklaista taikinaa, seassa suklaarouhetta ja päällä suklaakuorrutetta - eihän sellainen mitenkään voi olla pahaa.

Kananmunaton leivonta on yllättävän yksinkertaista ja lopputulos on hyvin samanlainen kuin munaa sisältävissä. Itse en ainakaan esimerkiksi muffinssien kohdalla edes huomaa eroa. Mikäli sinulla ei ole motivaatiota tehdä näistä myös maidottomia, voit toki käyttää soijamaidon tilalla tavallista maitoa ja suklaana maitoa sisältävää suklaata.

Nämä säilyvät jääkaapissa monta päivää kuivahtamatta (jos säilyvät...) ja ovat melkein parempia, kun ovat saaneet olla kylmässä yön yli.

Eri asia on sitten malttaako sitä odottaa.


Vegaaniset suklaamuffinssit (12 kpl)

4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja
2,5 dl sokeria
1,5 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
100 g maidotonta tummaa suklaata rouhittuna
3 dl soijamaitoa
1 dl rypsiöljyä

Kuorrute:
1 dl vegaanista margariinia
5 dl tomusokeria
1 dl kaakaojauhetta
3-4 rkl soijamaitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sekaan suklaarouhe, soijamaito ja rypsiöljy. Kaada taikinaa muffinssivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tee kuorrute sekoittamalla kaikki aineet tasaiseksi keskenään. Levitä kuorrutetta jäähtyneiden muffinssien päälle.

Kuohkea siemenleipä

Tätä auringonkukansiemenleipää leivoin muutama päivä sitten. Se kohosi hyvin ja rakenne oli ihanan kuohkea. Siemenet toivat mukavaa makua ja purutuntumaa. Kuorikin maistui ihanalta, koska se oli siementen kuorruttama ja siirappivedellä voideltu (sokeri on ratkaisu kaikkeen).

                

Äitini (jolla ei ole keliakiaa) maistoi tätä leipää, ja keittiöstä kaikui tasaisin väliajoin kommentteja:

"Onpa kuohkeaa.
Vitsi kun on hyvää!
Mitä tässä on kun tää maistuu niin hyvältä?
Siis tää on kyllä parasta leipää mitä oot leiponu."

Kannattaa siis kokeilla.





Kuohkea siemenleipä (yksi vuokaleipä)

25 g hiivaa
4 dl vettä
2 rkl siirappia
2 rkl öljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
7 dl jauhoja (vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja)
1 dl siemeniä, esimerkiksi auringonkukansiemeniä
Leivän pinnalle: siemeniä ja siirappi-vesisekoitusta

Lämmintä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Sekoita joukkoon siirappi, öljy ja keskenään sekoitetut kuivat aineet pienissä erissä, lisää mukaan myös siemenet. Vaivaa taikinaa voimakkaasti mielellään koneella. Kaada leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja kohota peitettynä huoneenlämmössä noin 35-45 minuuttia. Voitele kohonnut leipä vesi-siirappiseoksella (puolet ja puolet -suhde) ja ripottele pinnalle siemeniä. Paista 200 asteessa noin 25-35 minuuttia. Halutessasi voitele leipä paistuneena uudestaan siirappivedellä.

Kookospannacotta

Tämä jälkiruoka on täynnä makua - kookoksen vihaajat voivat siis skipata tämän reseptin. (Teoriani mukaan kookos ei kenenkään mielestä ole ihan hyvää vaan joko mahtavaa tai kamalaa. Korjatkaa jos olen väärässä.) Jos sinua on siunattu kookosgeenillä, suosittelen kokeilemaan tätä helppoa ja maistuvaa herkkua.

Käytin pannacottaa kerrosherkun osana, vaikka hyvää se olisi ollut sellaisenaankin. Laitoin laseihin kerroksittain kookospannacottaa ja mangokakkua (tein pienen kahden hengen kakun puolittamalla tämän reseptin) ja koristelin annokset soseutetulla mangolla ja kookoshiutaleilla. Kookos ja mango sopivat mainiosti yhteen.



Alkuperäisen ohjeen löysin Chocochili-blogista (linkin takaa avautuu hieman tyylikkäämpi kuva...). Tämä jälkiruoka on myös vegaaninen. Maidoton, munaton ja gluteeniton kuullostaa aika surulliselta, mutta sitä tämä ei kyllä ollut!


Kookospannacotta (kahdelle - alkuperäisen lähteen mukaan neljälle, mutta hyvin pieniä annoksia tulisi silloin)

4 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
2,5 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
0,5 sitruunan raastettu kuori (käytin limettiä)
2 rkl sitruunan mehua (ja tässä myös limettiä)
2 tl vaniljasokeria
Keitä kattilassa kookosmaitoa, vettä, perunajauhoja ja sokeria niin, että seos pulpahtaa. Lisää sekaan raastettu sitruunan tai limen kuori, mehu ja vaniljasokeri. Kaada laseihin ja laita jääkaappiin hyytymään. Koristele esimerkiksi hedelmillä, marjoilla tai hyytelösokerilla hyydytetyllä kiilteellä.