sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Viiden tähden focaccia viidessä minuutissa



 Viekoitteleva otsikko, eikö? Enkä edes valehtele. Tämän tekeminen oikeasti vie viisi (5) minuuttia, mutta tämä ei silti maistu miltään pikaleivältä. Paistoaikaa (15 minuuttia) en toki laskenut mukaan tuohon aikaan, mutta ehkä sen arvasittekin. Kokonaisuudessaan tämän kuohkean ilmestyksen tavoittelu vie siis 20 minuuttia. Ei paha.

                            


Tämä syntyi eräänä päivänä tullessani hurjan nälkäisenä kotiin. Hurjan nälkäisenä valkoinen, tuore leipä tuntuu yhtä houkuttelevalta ajatukselta kuin jäätelö helteessä, joten sitä oli sitten saatava mahdollisimman nopeasti. Sekoittelin vaistonvaraisen taikinan, kaadoin sen vuokaan ja kruunasin pinnan sormisuolalla ja rosmariinilla. Ja sitten vain toivoin - kuohkeaa, rapeakuorista ja sisältä pehmeää leipää.





Ja voi kuinka ilahduinkaan, kun huomasin tämän täyttävän nuo vaativahkot kriteerini. Tämä oli kuohkeaa, rapeakuorista, sisältä pehmeää ja siinä oli rosmariinia ja sormisuolaa - tarvitseeko sanoa enempää? En sano, vaan kirjoitan teille reseptin.




Nopea ja kuohkea focaccia (pienehkö leipä, joka ruokkii noin 4-6 leipäilijää)


3 dl jauhoja (gluteenitonta seosta tai vehnäjauhoja)
0,75 tl leivinjauhetta
0,75 tl soodaa
0,75 tl suolaa
1,5 dl keskipaksua (rasvaa n. 2-5%) maustamatonta jogurttia
1 dl vettä
0,5 dl oliiviöljyä
2 tl kuivattua rosmariinia
(halutessasi sekoita taikinaan oliiveja ja/tai aurinkokuivattuja tomaatteja)
pinnalle: kuivattua tai tuoretta rosmariinia ja sormisuolaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää niiden sekaan kaikki loput aineet. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun pieneen vuokaan (halkaisija n. 20 cm) ja ripottele sen päälle rosmariinia ja sormisuolaa. Voit myös leikata leivän pintaan muutaman viillon. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Leipä on parasta muutaman päivän sisällä leipomisesta, mutta lupaan ettei sen syöminen tuota ongelmia.


maanantai 22. heinäkuuta 2013

Mansikkaiset whoopiet




Whoopie! Rapakontakainen villitys on noin kahden vuoden viiveellä saavuttanut tämänkin nupin. Pehmeän mehevät ja hieman keksimäiset kansipyörylät runsaalla täytteellä - kuulostaa täydelliseltä konseptilta, vai mitä? Eihän tuollaista mitenkään voi jättää kokeilematta.  Lisäksi kaikki pienet leivonnaiset ovat hurjan söpöjä. Hypoteesi osoittautui oikeaksi, olivat erittäin herkullisia. Kuin täytekeksejä, mutta parempia. Ehdotankin viralliseksi suomennokseksi kuningastäytekeksiä. 

                    

Tein näitä jo juhannuksena, mutta vielä ehtii tekemään näitä tuoreista mansikoista. Ohjeen varastin Kamomillan konditoria -blogista. Täytteeseen lisäsin tuoreita mansikoita, muuten seurasin kyseenalaistamatta fiksumpain neuvoja. Nämä syntyivät ilman kanamunaa ja saat näistä kokonaan vegaanisia käyttämällä maidotonta margariinia ja soija- tai muuta kasvimaitoa.




Whoopiet (14-16 kpl)

Pohjat:

150 g (maidotonta) margariinia
2,5 dl sokeria
1 dl omenasosetta tai (soija)jogurttia
1,5 dl (soija)maitoa
2 rkl perunajauhoja tai maissitärkkelystä
1 dl kaakaojauhetta
0,5 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
4 dl jauhoja (gluteenittomia tai tavallisia)

Täyte:

75 g (maidotonta) margariinia
3 dl tomusokeria
muutama desilitra tuoreita mansikoita

Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kaikki muut aineet paitsi kaksi viimeistä. Sekoita sitten sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinan sekaan huolellisesti sekoittaen. Laita taikinasta leivinpaperille tasaisenkokoisia- ja muotoisia nokareita. Jätä runsaasti leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia ja anna jäähtyä kunnolla.

Tee täyte: vaahdota margariini pehmeäksi ja sekoita siihen tomusokeri ja pieneksi pilkotut mansikat. Laita täytettä täysin jäähtyneen whoopien päälle ja aseta toinen kanneksi. Hammastikku whoopien keskellä auttaa leivosta pysymään kasassa, ja voi laittaa tikkun mansikan koristeeksi. Whoopiet ovat parhaimmillaan pienen jääkaappivetäytymisen jälkeen.





torstai 11. heinäkuuta 2013

Aamumuffinssit eli banaani-hasselpähkinämuffinssit



Enpä olisi uskonut näkeväni tätä päivää - leivon jotain, joka ei ole suolaista, mutta siinä ei ole sokeria (ja ennen kuin vedätte kahvit tai mahdolliset muut juomat henkitorveenne, tässä ei myöskään ole steviaa). Kaikki lähti liikkeelle siitä, että halusin leipoa jotain aamuleivonnaista. (Tai jos ollaan tarkkoja, kaikki banaanileivonnaiset tietenkin lähtevät liikkeelle uhkaavasti tummentuneista banaaneista.) Aamuleivonnainen on tietenkin a) vähän tavallista ei-makeaa leivonnaista jännittävämpi ja hauskempi ja b) kuitenkin ehdottomasti sellainen, jota ei voisi syödä jälkiruuaksi.




Näiden mietteiden tuloksena syntyivät nämä kauraiset ja mehevät muffinssit. Banaani tuo näihin juuri sopivasti makeutta (koska en itsekään tunnista itseäni tuosta lauseesta, korostan: kyse on aamiaismuffinsseista - jos haluatte herkkumuffinsseja, tehkää vaikka näitä). Hasselpähkinät tuovat paahteista makua ja mukavaa purutuntumaa. Kaurahiutaleet puolestaan antavat muffinsseille rouheisuutta ja aamumaista fiilistä.

Tässä siis oiva ja mahdottoman helppo (ainekset vain sekoitetaan) tapa tuoda hieman vaihtelua aterioiden kuninkaan* tarjontaan. Nämä voi hyvin paistella jo edellisenä päivänä, sillä nämä ovat vähintään yhtä hyviä jääkaappikylmänä kuin uunituoreena. Voit myös tehdä taikinan valmiiksi jääkaappiin ja paistaa muffinssit aamulla. Joten nyt jatkan fitness-tyylillä ja kysyn, että what's your excuse?



(*Koska tänään on ehdittävä tekemään muutakin, en nyt ala kirjoittelemaan aamupalan hienoudesta  yleisellä tasolla. Oletan, että te jo tiedätte. Näissä aamupala-asioissa olen optimisti.)




Banaani-hasselpähkinämuffinssit (tulisikohan tusinan verran - olin nokkelasti kirjoittanut muistiin ainekset, mutten sitä, montako yksilöä niistä syntyy)

2 banaania (tummuneet käyvät mainiosti)
2 munaa
3 dl jauhoja (käytin riisijauhoja, lähes kaikki muutkin jauhot käyvät)
3 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
0,5 tl suolaa
noin 0,5-1 dl hasselpähkinöitä kevyesti rouhittuna
1 dl maustamatonta jogurttia (rasvainen on parasta, tietenkin)
0,5 dl öljyä
(pinnalle kaurahiutaleita ja pähkinärouhetta)

Soseuta banaanit esimerkiksi haarukalla tai sauvasekoittimella. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita sekaisin banaani, munat, kuivat aineet, pähkinärouhe, jogurtti ja öljy. Lusikoi taikinaa muffinssivuokiin (koristele kaurahiutaleilla ja pähkinärouheella) ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia. Muodon vuoksi kannattaa käyttää joko kahta paperista muffinssivuokaa tai laittaa paperiset vuoat silikonisen muffinssivuoan syvennyksiin.







tiistai 9. heinäkuuta 2013

Maapähkinävoikeksit



Maapähkinävoi on uusi ihastukseni. En ole aikaisemmin juurikaan ollut sen kanssa tekemisissä, vaan olen ymmärtänyt sen hienouden vasta lähiaikoina. Niin hyvää ja monikäyttöistä! Se sopii erilaisiin marinadeihin, hedelmien dippaamiseen, hummukseen, kaikkeen missä on suklaata, ja tietenkin myös kekseihin. Tämän ohjeen löysin Vegan Yumminess -blogista.


            

Tein keksit muuten täysin samoin kuin alkuperäisessä ohjeessa, paisti että muutin ne gluteenittomiksi, unohdin sörkkiä pintaa haarukalla ja vaihdoin pinnalle ripoteltavan sokerin sormisuolaan - hyvin toimi, mutta jos et rakasta sormisuolaa kuten minä, voit toki jättää sen pois (mutta hei, kuka muka ei rakasta sormisuolaa, kysynpä vaan). Lisäksi puolitin määrät, koska meillä oli hieman muutakin syötävää samassa pöydässä - tosin keksithän säilyvät pitkään (krhm), joten mitäs sitä säästelemään jos kerran keksipuuhiin alkaa. Tässä siis 24 keksin satsi, määrät desilitroiksi muutettuna.




Maapähkinävoikeksit (24 kpl)

2,5 dl maapähkinävoita
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl manteli-, soija- tai muuta maitoa
1 tl maissitärkkelystä (korvaa munan, voit käyttää myös perunajauhoa)
ripaus suolaa
0,5 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl jauhoja (käytin riisi- ja maissijauhoja, myös muut gluteenittomat tai vehnäjauhot käyvät)
(sormisuolaa tai sokeria keksien päälle)


Sekoita kaikki paitsi kaksi viimeistä ainesta hyvin sekaisin. Lisää sitten kaurahiutaleet ja jauho ja sekoita tasaiseksi. Laita taikinaa lusikalla pellille (jätä leviämisvaraa). Paista 225-asteisessa uunissa
noin 12 minuuttia.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Oliivi-timjamiskonssit




Ennen kuin jatketaan makeiden herkkujen parissa, tarjoan tähän väliin teille herkullisen suolapalan. Oliivi-timjamiskonsseja, olkaa hyvät. Hyviä olivat nämäkin. Koostumus oli ihanan pehmoinen ja mehevä, niin kuin skonsissa kuuluukin olla. Ja oliivit ja timjami nyt on aina hyvä lisä kaikkeen. Söimme näitä (tai nämä) kotitekoisen peston(kaltaisen valmisteen) sekä hummuksen kanssa. Liitän oheen myös tuon kehittelemäni pestotahnan ohjeen. Se kun oli oikein hyvää ja täyteläistä, vaikkei siinä ollutkaan parmesaania - kaikkea sitä näkee.

Skonssien ohje on mukailtu Maku-sivuston ohjeesta.


Timjami-oliiviskonssit (n. 15 kpl)

4 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
1 rkl sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
75 g maidotonta margariinia (tai tavallista)
1 dl soijajogurttia (tai tavallista maustamatonta jogurttia)
noin 3 rkl silputtua tuoretta timjamia
hyviä oliiveja (=ei mustia, mielelllään kivellisiä joista poistat kivet itse) pilkottuna, 3-6 rkl riippuen siitä kuinka oliivisia skonsseja haluat

Sekoita kuivat aineet. Lisää sekaan kuutioitu margariini ja nypi taikina tasaiseksi. Sekoita sekaan jogurtti, timjami ja oliivit. Laita taikinaa lusikalla pellille keoiksi, tai jos sinulla ei ole yhtä kiire saada valmiita skonsseja kuin minulla, niin kauli taikinasta levy ja ota siitä muotilla - esimerkiksi juomalasilla - tasaisia ja kauniita paloja. Paista 225-asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia. Skonssit ovat valmiita, kun ne ovat pohjasta hieman ruskettuneita.





Täyteläinen pesto

1 dl cashew-pähkinöitä (voit käyttä myös pinjansiemeniä)
1 avokado
2 ruukkua basilikaa
2-3 rkl oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
pippuria

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja ajele tasaiseksi. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja/tai sitruunamehua. En itse mitannut aineita eikä se tällaisissa tahnoissa olekaan kovin tärkeää - laita sen verran kuin tuntuu hyvältä. Basilikan määrä en kuitenkaan suosittele ainakaan vähentämään.