Suklaakeksitaikinatryffelit

Pahoittelut hieman sumeista kuvista, mutta oli kuulkaas melkoisen haastavaa keskittyä tällaisten herkkujen kuvaamiseen. Tähän chocolate chip cookie dough truffles -ohjeeseen törmäsin Love and olive oil -blogissa, enkä yksinkertaisesti voinut olla kokeilematta (käykää vaikka itse lukemassa blogin ylistyssanat ja katsomassa hieman näitä kuvia herkullisempia otoksia). Mielestäni moni taikina maistuu paremmalta raakana kuin paistettuna. Varsinkin kaikki keksitaikinat. Ja kaikki suklaataikinat.



Joten, no, voitte varmaan päätellä lopputuloksen. Reseptin kehittelijää lainaten:  If you could take perfection, roll it in a ball, and dip it chocolate, this would be it. On hyvin vaikeaa olla onneton kun kädessä on suklaassa kieritelty suklaakeksitaikinasta tehty pallero. Voitteko kuvitella että sellainen maistuisi joltain muulta kun mahtavalta? Niinpä.


                  

Joten tarttukaahan toimeen ja kokekaa itse näiden mahtavuus. Tässä puolitettu ja desilitramitoiksi muutettu ohje. Käyttämällä maidotonta margariinia ja suklaata sekä soija- tai mantelimaitoa saat hurmattua näillä myös vegaaniherkuttelijat.



Keksitaikinatryffelit (n. 20 kpl)

1 dl margariinia tai voita
2 dl fariinisokeria
3 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta)
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl maitoa
n. 75 g suklaata pieniksi paloiksi pilkottuna
kuorrutukseen n. 150 g suklaata

Sekoita voi ja sokeri monitoimikoneessa tai sähkövatkaimella. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Lisää lopuksi suklaanpalat. Laita taikina jääkaappiin tai pakastimeen kovettumaan noin 30-60 minuutiksi. Muotoile siitä sitten palloja ja kieritä pallot sulatetussa suklaassa. Laita kuorrutetut pallot jääkaappiin tai pakastimeen ja anna olla siellä niin kauan että suklaa on kovettunut.

Sitruunainen juustokakku

Juustokakut ovat suklaaleivonnaisten ohella toinen suosikkijuttuni (siksi innostuinkin, kun törmäsin Smitten Kitchenin brownie-paloja sisältävän juustokakun - tuota on kyllä pakko kokeilla joskus). Tällä kertaa päädyin tähän ihanaan sitruunaiseen versioon, jonka ohjeen löysin Mau!kas-blogista. Alun perin ohje on Sikke Sumarin Ruokaa rakkaudella -ohjelmasta. Jännää tässä on se, että tähän tule liivatetta ollenkaan, vaikka kyseessä onkin hyydytettävä juustokakku. Hyytyminen on ilmeisesti kondensoidun maidon ansiota. Tämä kakku on parhaimmillaan kahden päivän kuluttua valmistuksesta - maku on toki sama yhdenkin päivän jälkeen, mutta täydellinen hyytyminen vaati hieman enemmän aikaa. Ehdottomasti tätä kuitenkin voi syödä myös seuraavana päivänä, mikäli aika (tai kärsivällisyys) ei riitä pidempään odotteluun. Muuten tämä on hyvin yksinkertainen ja nopea tehdä - aineet vaan sekaisin.

Suurensin alkuperäisen ohjeen määriä, vaihdoin keksit gluteenittomiin ja jätin limetit pois, niistä kun ei ikinä tahdo löytyä torjunta-aineetonta versiota.


Ps. Blogissa on käyty jo yli 10 000 kertaa, kiitos kaikille lukijoille! Siellä liikuskelee ilmeisesti siis muitakin kuin sukulaisia ja ystäviä - kommentoikaa vaan rohkeammin ja ilmiantakaa itsenne ;)


Sitruunainen juustokakku

Pohja:
250 g keksejä (esim. gluteenittomia vaaleita keksejä tai digestive-keksejä)
75-100 g voita tai margariinia

Täyte:
600 g maustamatonta tuorejuustoa
2 purkkia (yht. 800 g) kondensoitua maitoa
1 purkki (250 g) mascarponea
kolmen luomusitruunan raastettu kuori ja mehu


Tee pohja murskaamalla keksit ja sekoittamalla ne voisulan kanssa. Painele massa irtopohjavuoan (halkaisija 25-27 cm). Laita pohja jääkaappiin odottamaan. Sekoita täytettä varten kaikki ainekset sekaisin vatkaimella. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä yön yli, mielellään kaksikin yötä.

Ricotta-pesto-tomaattipizza

Tässäpä teille muutaman viikon takainen ihana pizza! Tein siitä tällä kertaa vaihtelun vuoksi tuollaisen suorakaiteen muotoisen. Tässä on täytteenä ricottaa, pestoa, tomaattia, mozzarellaa ja rucolaa. En ennen  innostunut rucolasta pizzan päällä, mutta aikuistuminen ei näköjään tule yksin (sanoo hän, joka leipoo kinuskivaahtomuffinsseja). Tomaattikastikkeen välttely tuntuu olevan keskeinen teema näissä pizzoissani, vaikka siitäkin kovasti pidän - tosin eihän se nyt pestoon verrattnuna ole mitään...



Ricotta-pesto-tomaattipizza (yksi keskikokoinen pizza)

Pohja:
2,5 dl gluteenittomia jauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia (ei välttämätön)
1 tl suolaa
1 dl vettä
3 rkl oliiviöljyä
(voit myös käyttää tavallista pizzapohjaa)

Täyte:
n. 3 rkl ricottaa
n. 3 rkl pestoa
yksi tomaatti tai kirsikkatomaatteja
mozzarellajuustoraastetta
rucolaa

Sekoita kaikki pohjan aineet tasaiseksi ja muotoile taikinasta pyöreä tai kulmikas pohja. Levitä pohjan päälle ricotta, pesto, viipaloidut tai halkaistut tomaatit ja mozzarellaraaste. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Koristele pizza paiston jälkeen rucolalla.

Minttuiset suklaapalat

Eilen tarvittiin jotain nopeasti valmistuvaa pientä jälkiruokaa (älkää toki hämääntykö, näissä ei ole mitään muuta pientä kuin yhden palan koko). Hetken mietinnän jälkeen muistin nämä suussasulavat suklaapalat, joita olen kerran aiemminkin tehnyt. Se on minulta aika suuri kunnianosoitus jos teen jotain toisen kerran - sellaiseen asemaan on päässyt vain muutama resepti. No, myönnetään että vaihdoin puolet suklaasta minttusuklaaseen, mutta perusohje on kuitenkin sama.

            

Kovettumisen lisäksi näiden valmistaminen vie vain kymmenisen minuuttia. Lopputuloksena on taivaallisia, tryffelin ja fudgen risteytystä muistuttavia supersuklaisia herkkupaloja. Varokaa vaan, näiden syömistä ei kerta kaikkiaan malta lopettaa...

Alkuperäinen ohje on Ruokasuosikit-sarjan Suklaa-kirjasta. Olen muokannut reseptiä hieman, muun muassa lisäämällä siihen ripauksen suolaa korostamaan suklaan makua ja tässä vaihdoin osan tavallisesta tummasta suklaasta minttusuklaaseen - mintun ja suklaan liitto ei petä koskaan.


Minttuiset suklaapalat (n. 25 suupalan kokoista neliötä)

yksi tölkki (400 g) kondensoitua maitoa
70 g voita (tai margariinia)
200 g tummaa minttusuklaata (ainakin Rainbow-merkiltä löytyy gluteeniton tumma minttusuklaa)
250 g tummaa suklaata
ripaus suolaa

Laita kattilaan kondensoitu maito, voi ja suklaa pieninä paloina. Kuumenna miedolla lämmöllä sekoitellen kunnes suklaa ja voi sulavat. Lisää suolaripaus ja sekoita tasaiseksi. Kaada massa leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (n. 20 cm x 20 cm) ja laita jääkaappiin kovettumaan vähintään tunniksi. Leikka sitten haluamasi kokoisiksi paloiksi. Säilytä jääkaapissa.

Uusi suosikkileipä eli vaivaamaton leipä

Tämä no-knead bread eli vaivaamaton leipä on ollut melkoinen hitti viime vuosina. Ohje julkaistiin ensimmäisenä New York Times -lehdessä ja siitä se on sitten lähtenyt leviämään ympäri maailmaa eteenkin blogien puolella saavuttaen hurjan suosion. Leivästä tekee innovatiivisen hyvin löysä taikina, yli 12 tunnin kohotusaika, vaivaamattomuus ja ennen kaikkea valurautapata. Leipä paistetaan padassa, joka toimii ikään kuin höyryuunina saaden aikaan mahtavan rapean kuoren.

Itse kuulin tästä leivästä vasta viime viikolla. Tätini leipoi tätä ja sanoi sen olevan parasta leipää, mitä hän on tehnyt (kiitos siis Tuijalle mainiosta vinkistä!). Ajatus valurautapadassa paistamisesta vaikutti mielenkiintoiselta. Googlailin hakusanalla vaivaamaton leipä, enkä löytänyt yhtäkään blogikirjoitusta, jossa tätä leipää ei olisi hehkutettu ja ylistetty (kokeilkaa vaikka itse). Olin hyvin skeptinen gluteenittoman version onnistumisen suhteen, mutta päätin kuitenkin kokeilla onneani.

Ja samalla hehkutuslinjalla jatketaan tässäkin blogissa. Leivästä tuli ihan mahtavaa! Todella rapea kuori ja pehmeä sisus, jossa on ilmakuplia - juuri tällaista leivän pitääkin olla. Liekö syynä sitten kohotusaika, taikinan koostumus, valurautapata vai nämä kaikki yhdessä, tämä ohje toimii. Jopa ilman vehnää. Tätä teen ehdottomasti uudestaan, ja ehkä kokeilen paistaa muitakin leipiä valurautapadassa. Tästä olivat talouden normaaliruokavalioiset jäsenetkin aivan innoissaan.

Ensimmäinen suomennettu versio tästä leivästä oli Me Naiset -lehdessä.



Vaivaamaton leipä


7,5 dl jauhoja (vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta - osan vehnäjauhoista voi korvata esimerkiksi spelttijauhoilla, grahamjauhoilla tms. ja gluteenittomien jauhojen kaveriksi voisi sopia esimerkiksi kaurajauho tai tattarijauho)
1,5-2 tl suolaa
0,25 tl hiivaa (kyllä, se riittää)
4 dl kylmää vettä
(itse voitelin pinnan siirappi-vesiseoksella ja ripottelin päälle siemensekoitusta)

Sekoita kaikki aineet keskenään, älä vaivaa. Peitä taikinakulho kelmulla ja leivinliinalla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön noin 12-16 tunniksi. Sen jälkeen painele ja puristele taikinaa hieman, peitä uudestaan ja anna kohota vielä noin 1-2 tuntia. (Paineluvaiheessa taikina kuulusi siirtää hyvin jauhotetun leivinliinan päälle ja siirtää liinan kanssa kulhoon kohoamaan, mutta en keksinyt miksi se olisi välttämätöntä ja oikaisin hieman.)

Laita uuni lämpenemään noin 230 asteeseen. Laita valurautapata heti uuniin ja pidä siellä vielä noin 20 minuuttia uunin lämpenemisen jälkeen. Padat tulee olla erittäin kuuma, jotta valmis leipä irtoaa siitä hyvin. Laita sitten taikina kuumaan pataan (pataa ei siis voidella mitenkään). Halutessasi voit voidella leivän siirappi-vesiseoksella ja ripotella päälle siemeniä. Paista leipää kannen kanssa 30 minuuttia. Ota kansi pois ja jatka paistamista vielä noin 15-20 minuuttia. Valmis leipä irtoaa padasta helposti.

Yllättävä popcornjäätelö

Jos joku teistä on lukenut uusimman Glorian ruoka&viini -lehden, ymmärrätte varmaan miksi minun oli ihan pakko tehdä tätä popcornjäätelöä. Jäätelö mainittiin lehdessä useaan otteeseen ja pääkirjoituskin oli sille omistettu. "Suloisen makeaa, aavistuksen suolaista ja ehdottoman ajankohtaista. Popcornjäätelö on viilein jälkiruokahitti juuri nyt."  Popcorn ja jäätelö vaikuttivat niin mielenkiintoiselta yhdistelmältä, etten voinut jättää kokeilematta.

                     

Lopputulos? Paahteisen aromikas, sopivasti suolainen ja makea, ihanan kermainen jäätelö. Jos haluat yllättää jälkiruokapöydässä, tee tätä - tai jos olet kuten minä, ja tunnet pakottavaa tarvetta kokeilla kaikkea mitä joku on hehkuttanut.


Suolainen ja makea popcornjäätelö (n. 8 palloa)

3,5 dl kuohukermaa
5 dl täysmaitoa
1/2 tl suolaa
4 huoneenlämpöistä keltuaista
3/4 dl sokeria
1 litra popcornia
(koristeluun suolapähkinöitä, popcornia, kinuskikastiketta, kermavaahtoa)

Valmista popcornit. Mittaa kattilaan kerma, maito ja suola. Lisää popcornit ja anna seoksen kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä ja anna seoksen maustua tunti. Siivilöi sitten popcornit pois puristellen huolellisesti kaikki nesteet pois. Heitä liotetut popcornit pois.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Kuumenna popcorninmakuinen maito-kermaseos kiehumispisteeseen ja kaada se ohuena nauhana keltuaisvaahtoon koko ajan vatkaten. Laita seos takaisin kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia tai kunnes seos paksuuntuu. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Kaada seos noin litran vetoiseen astiaan ja peitä kelmulla. Sekoita seosta noin tunti pakastamisen jälkeen. Jätä pakastimeen vähintään kuudeksi tunniksi. Ota huoneenlämpöön muutama minuutti ennen tarjoilua.