Karusellin pyörintä seisahtuu

                           

Hei ystävät.

Olette varmasti huomanneet, että blogini on viime aikoina ollut melko väsynyt. Minä en ole ollut väsynyt. En ole ryhtynyt leivontalakkoon enkä muuttanut vuorille ilman internetyhteyttä. Yksinkertainen syy hiljaisuuteen on ollut se, että olen laiskistunut. Olen syönyt kakkua ja pizzaa kuten aina ennenkin, mutten ole jaksanut kuvata niitä. En ole jaksanut siirtää kuvia koneelle ja kirjoittaa niiden ympärille tarinaa. On ollut vapauttavaa keskittyä vain kakkuun, ei siihen, kuinka siirrän elämyksen makunystyröiltäni tietokoneen ruudulle. Siihen vapauteen olen tainut jäädä koukkuun.


                           


Sen olen elämässä oppinut, ettei mitään kannata tehdä vain tottumuksen vuoksi, jos se ei enää tunnu yhtä hyvältä kuin aikaisemmin. Yritän myös olla astumatta sukupolveni ansaan, jossa internetistä tulee minuuden jatke ja elämästä virtuaalista pääomaa. Siksi antanut itselleni luvan syödä kakkua salassa, niin paljon kuin blogin pitämisestä olenkin nauttinut.


                           


Olen lykännyt pitkään virallista päätöstä tauosta - puhun mieluummin tauosta kuin lopettamisesta, sillä saatan hyvinkin vielä palata. En ole halunnut lyödä naulaa arkkuun, jonka sisältö saa minut yhä hymyilemään. On kuitenkin myönnettävä sekä itselleni että lukijoilleni, ettei minusta juuri nyt ole sen arkun täyttäjäksi. En kuitenkaan lyö arkkuun naulaa, lasken vain kannen alas.


                              

Haluan kiittää kaikkia satunnaisia ja vakituisia lukijoitani. Olkoon tämän blogini opetus tämä:  tehkää asioita joista saatte elämäänne iloa, lopettakaa kun ilo vähenee ja keksikää tilalle jotain muuta, vähintään yhtä ihanaa. Pyydän teitä seuraamaan tuota ohjetta. Pyynnöt eivät kuitenkaan lopu siihen. Viimeinen toiveeni tulee tässä: kokeilkaa ainakin yhtä näistä leipomuksista.

Nigellan brownie
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/06/nigellan-taivaallinen-brownie.html

Maailman paras porkkanakakku
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/05/maailman-paras-porkkanakakku-oikeasti.html

Sitruuna-polentakakku
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/02/taydellinen-sitruuna-polentakakku.html


Kiitos.










kuvat: wehearit.com

Valkosuklaa-pekaanikeksit

Keksit ovat hieno lahja, vaikka itse sanonkin. En kehu itseäni, vaan koko konseptia. Näitä keksejä tein joululahjaksi ystävälleni, ja tietysti maistoin muutaman itsekin - pakkohan se on tietää, että ovat laadultaan kelpoja lahjaksi annettavaksi. Varmuuden vuoksi kannattaa aina maista useampi kuin yksi keksi, sillä eihän sitä tiedä, jos vasta kolmas keksi paljastuisikin pilaantuneeksi. Jo ennen paistoa kannattaa toki kokeilla, ettei itse taikinaan ole lipsatanut mitään erehdyksiä. Sekin on tietenkin hyvä testata muutamaan otteeseen. Onhan kuitenkin kyse lahjasta. Myös taikinaan pilkottavan suklaan laadun suhteen ei voi olla varma, ellei sitä tarkista. Muistakaa myös, että keksilahja ilahduttaa varmasti muulloinkin kuin jouluna. Lahjan voi toki antaa myös itselleen. Mikäli laadunvalvonnan jälkeen jotain vielä jää jäljelle.

Rohkaisua ja inspiraatiota hain Kinuskikissalta.

Mehevät valkosuklaa-pekaanikeksit (n. 30-40 kpl)

200 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
kaksi munaa
5 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
ripaus suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
Pandan 130-grammainen valkosuklaalevy rouhittuna
1 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna


Sulata voi ja sekoita sokerit ja munat sen joukkoon. Sekoita kaikki loput aineet keskenään sekaisin ja yhdistä lopuksi kuivat aineet ja voiseos. Pyöritä taikinasta pieniä palloja uunipellille ja jätä väliin leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Keksit ovat paiston jälkeen pehmeitä, mutta kovettuvat sopivasti jäähtyessään.