Nämä Wilhelmiinoiksikin kutsutut pikkuleivät yltävät kaikessa yksinkertaisuudessaan keksien top kolme -listalleni. Keksien asemaa saattaa pönkittää myös se, että nämä tuovat mieleen lapsuuden jouluiset mummolavierailut. En ollut ennen tenhyt näitä itse vaan syönyt mummun tekemiä silloin, kun minulla ei vielä ollut keliakiaa. Nyt kuitenkin pyysin ohjeen itselleni ja kokeilin, kuinka ne onnistuvat gluteenittomina. Hyvin onnistuivat - ise en ainakaan huomaa vehnättömässä versiossa puutteita.
Wilhelmiinat (n. 50 kpl)
200 g voita
2,25 dl sokeria
1 munan keltuainen
2 rkl siirappia (mielellään tummaa)
5 dl jauhoja (gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja)
3 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen, siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Muotoile taikinasta kuusi tankoa ja aseta ne kahdelle leivinpaperille, kolme kummallekin. Tangot saavat olla noin kolmen sentin levyisiä, ne leviävät uunissa noin kaksinkertaisiksi. Paista 200-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia. Keksilevyjä voi uunista ottamisen jälkeen hieman muotoilla veitsen avulla, jos ne ovat levinneet epätasaisesti. Leikkaa tangot heti vinoneliöiksi ja anna jäähtyä ja kovettua pellillä. Säilytä ilmatiiviissä rasiassa.
Poden taas kananmunaitsesääliä. Ei varmana olis samanlainen koostumus ilman munaa..
VastaaPoistaAika vähän kyllä tulee munaa, en sitten tiedä kuinka ratkaiseva tuo keltuainen on.. :) Nää on jostain syystä ihan parhaita keksejä, vaikken ainesosien ja ulkonäön perusteella kyllä itsekään uskoisi (missä suklaa, missä sattumat?)
Poistaonnistuvat vallan mainiosti ilman tuota keltuaistakin. en huomaa mitään eroa, vaikka olen samalla ohjeella tehnyt sekä munallisia että munattomia. Tai itse laitan vain 2dl sokeria ja 2rkl vaniljasokeria. ja paistan 175 asteessa. Voisinhan joskus kokeilla tätä sinun versiota myös.
VastaaPoistaOvat omiakin lempikeksejäni ja sinun keksit näyttävät ihanan kinuskisilta.