Karusellin pyörintä seisahtuu

                           

Hei ystävät.

Olette varmasti huomanneet, että blogini on viime aikoina ollut melko väsynyt. Minä en ole ollut väsynyt. En ole ryhtynyt leivontalakkoon enkä muuttanut vuorille ilman internetyhteyttä. Yksinkertainen syy hiljaisuuteen on ollut se, että olen laiskistunut. Olen syönyt kakkua ja pizzaa kuten aina ennenkin, mutten ole jaksanut kuvata niitä. En ole jaksanut siirtää kuvia koneelle ja kirjoittaa niiden ympärille tarinaa. On ollut vapauttavaa keskittyä vain kakkuun, ei siihen, kuinka siirrän elämyksen makunystyröiltäni tietokoneen ruudulle. Siihen vapauteen olen tainut jäädä koukkuun.


                           


Sen olen elämässä oppinut, ettei mitään kannata tehdä vain tottumuksen vuoksi, jos se ei enää tunnu yhtä hyvältä kuin aikaisemmin. Yritän myös olla astumatta sukupolveni ansaan, jossa internetistä tulee minuuden jatke ja elämästä virtuaalista pääomaa. Siksi antanut itselleni luvan syödä kakkua salassa, niin paljon kuin blogin pitämisestä olenkin nauttinut.


                           


Olen lykännyt pitkään virallista päätöstä tauosta - puhun mieluummin tauosta kuin lopettamisesta, sillä saatan hyvinkin vielä palata. En ole halunnut lyödä naulaa arkkuun, jonka sisältö saa minut yhä hymyilemään. On kuitenkin myönnettävä sekä itselleni että lukijoilleni, ettei minusta juuri nyt ole sen arkun täyttäjäksi. En kuitenkaan lyö arkkuun naulaa, lasken vain kannen alas.


                              

Haluan kiittää kaikkia satunnaisia ja vakituisia lukijoitani. Olkoon tämän blogini opetus tämä:  tehkää asioita joista saatte elämäänne iloa, lopettakaa kun ilo vähenee ja keksikää tilalle jotain muuta, vähintään yhtä ihanaa. Pyydän teitä seuraamaan tuota ohjetta. Pyynnöt eivät kuitenkaan lopu siihen. Viimeinen toiveeni tulee tässä: kokeilkaa ainakin yhtä näistä leipomuksista.

Nigellan brownie
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/06/nigellan-taivaallinen-brownie.html

Maailman paras porkkanakakku
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/05/maailman-paras-porkkanakakku-oikeasti.html

Sitruuna-polentakakku
http://kanelikaruselli.blogspot.fi/2013/02/taydellinen-sitruuna-polentakakku.html


Kiitos.










kuvat: wehearit.com

Valkosuklaa-pekaanikeksit

Keksit ovat hieno lahja, vaikka itse sanonkin. En kehu itseäni, vaan koko konseptia. Näitä keksejä tein joululahjaksi ystävälleni, ja tietysti maistoin muutaman itsekin - pakkohan se on tietää, että ovat laadultaan kelpoja lahjaksi annettavaksi. Varmuuden vuoksi kannattaa aina maista useampi kuin yksi keksi, sillä eihän sitä tiedä, jos vasta kolmas keksi paljastuisikin pilaantuneeksi. Jo ennen paistoa kannattaa toki kokeilla, ettei itse taikinaan ole lipsatanut mitään erehdyksiä. Sekin on tietenkin hyvä testata muutamaan otteeseen. Onhan kuitenkin kyse lahjasta. Myös taikinaan pilkottavan suklaan laadun suhteen ei voi olla varma, ellei sitä tarkista. Muistakaa myös, että keksilahja ilahduttaa varmasti muulloinkin kuin jouluna. Lahjan voi toki antaa myös itselleen. Mikäli laadunvalvonnan jälkeen jotain vielä jää jäljelle.

Rohkaisua ja inspiraatiota hain Kinuskikissalta.

Mehevät valkosuklaa-pekaanikeksit (n. 30-40 kpl)

200 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
kaksi munaa
5 dl jauhoja (gluteenittomia tai vehnäjauhoja)
ripaus suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
Pandan 130-grammainen valkosuklaalevy rouhittuna
1 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna


Sulata voi ja sekoita sokerit ja munat sen joukkoon. Sekoita kaikki loput aineet keskenään sekaisin ja yhdistä lopuksi kuivat aineet ja voiseos. Pyöritä taikinasta pieniä palloja uunipellille ja jätä väliin leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Keksit ovat paiston jälkeen pehmeitä, mutta kovettuvat sopivasti jäähtyessään.

Jouluinen puolukkapiirakka, jota voit halutessasi tehdä

Joulu tekee tuloaan. On viime hetken jouluvalmistelujen aika. Tänä vuonna tuntuu, että erityisen moni ihminen ympärilläni on juuri nyt, ennen joulua, kovin stressaantunut jostakin. Harmistutaan lumettomasta maasta, ostamattomista lahjoista ja tekemättömistä töistä kotona, koulussa ja töissä. Kiireestä, ajan nopeasta kulumisesta ja jouluun liittyvien valmisteluiden keskeneräisyydestä. Olen itsekin ollut tänä vuonna kiireisempi kuin milloinkaan aikaisemmin, ja monet asiat ovat jääneet joko kokonaan toteuttamatta tai viime tipassa hoidettaviksi. En ole ehtinyt tekemään kaikkea sitä, mitä haluaisin ja mitä minun olisi pitänyt tehdä.

On ollut pakko suhtautua jouluun uudella tavalla. Tänä vuonna joulu ei minulle tulekaan siten, että teen mahdollisimman paljon. Sen sijaan se tulee siten, että teen mahdollisimman vähän. Mahdollisimman paljon asioita, jotka tekevät minut iloiseksi ja rentoutuneeksi, mahdollisimman vähän mitään muuta. Näinhän sen pitäisi aina olla, mutta kovin usein se pääsee meiltä unohtumaan. Meidän on vaikea erottaa sitä, mitä oikeasti haluamme ja sitä, mitä luulemme haluavamme, koska niin on aina ollut. Tänä vuonna en ole ripustanut jouluvaloja, en ole siivonnut viikkoihin, ulkona ei ole pisaraakaan lunta ja ennen lomaa on vielä vino pino asioita hoidettavana. Mutta tiedättekö mitä? Joulu tulee silti. Se ei tarvitse minun eikä sinun panosta.

Siispä, kun nyt jaan kanssanne tämän herkullisen jouluisen puolukkapiirakan ohjeen, en painosta teitä tekemään sitä. Leivo sitä, jos haluat ja ehdit tehdä hyvää puolukkapiirakkaa. Minä leivoin, koska kaipasin hetken taukoa muista asioista. Mutta taukoa voi viettää muullakin tavalla. Jos et siis ehdi tai jaksa, älä leivo. Osta kaupasta suklaata - tai mitä ikinä haluatkaan - ja nosta jalat pöydälle, tai minne ikinä haluatkaan. Vaikka kuinka yrittäisit rakentaa ympärillesi joulumaan, aito joulumaa löytyy sinusta itsestäsi. Ja saat ihan itse päättää, miltä siellä näyttää. Kun pääset käsiksi siihen, olet tavoittanut sen, mikä joulussa on tärkeintä.



Piparinmakuinen puolukkapiirakka  (yksi pellillinen)

Pohja:
7 dl jauhoja (gluteenittomia tai tavallisia)
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl kanelia
200 g voita
200 g kermaviiliä
2 (luomu)munaa

Täyte:
2 prk (yht. 400 g) kaupasta löytyvää piparinmakuista maustettua rahkaa (jos et löydä tätä, voit käyttää jotain muuta maustettua rahkaa, esimerkiksi vaniljarahkaa)
2 (luomu)munaa
5 dl puolukoita
1 dl sokeria

Sekoita pohjan kuivat aineet. Lisää joukkoon sulatettu voi, kermaviili ja munat. Sekoita rahka ja kananmunat. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle (onnistuu helposti kostutetuilla käsillä). Levitä päälle rahka-munaseos ja sitten puolukat, joihin on sekoitettu sokeri. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30-40 minuuttia.

Manteli-kaurasuurimopuuro

Joulu lähestyy vauhdilla, ja tuntuu että tänä vuonna aika on minua nopeampaa. Eilen yritin herätellä itseäni joulun läheisyyteen tekemällä ihanaa, mausteista puuroa. Riisipuuro on hyvää, mutta herkullista joulupuuroa voi tehdä myös kaurasuurimoista. Kaurasuurimoiden keitteleminen vie suunnilleen saman verran aikaa kuin puuroriisin, eli reilun tunnin, mutta maku ja koostumus palkitsevat kyllä anteliaasti tuon pienen odotuksen. Yleensä parhaat asiat elämässä tapahtuvat hitaasti.

PS. Pahoittelut kuvasta, huomasin rakeisuuden vasta kun siirsin sen koneelle. Ja nyt on myöhäistä ottaa uutta kuvaa, sillä puuroa ei enää ole.


Manteli-kaurasuurimopuuro (3-4 annosta)

2 dl kaurasuurimoita (Puuppola-merkiltä löytyy gluteeniton versio)
1 litra makeutettua mantelimaitoa
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl suolaa

Huuhtele kaurasuurimot kylmässä vedessä. Laita ne kattilaan maidon kanssa ja keitä miedolla lämmöllä vähintään reilun tunnin verran välillä sekoitellen. Lisää valmiiseen puuroon kardemummaa, kanelia ja suolaa.

Banoffee eli piiras, josta ei puutu mitään

Mahtavaa joulukuun alkua kaikille! Joulukuussahan on oikein järkevää leipoa vaikka joka päivä, ja siksi esittelen teille nyt yhden mainion vaihtoehdon. Suussasulava lasten ja aikuisten sankari, banoffee- eli banaani-toffeepiirakka, olkaa hyvät. Tämä oli huikean hyvää, minkä uskotte varmasti viimeistään kun kerron teille tämän ainesosat.

Tässä ne tulevat. Mehevä keksipohja, jonka päällä paksua kinuskia ja muhkeita banaaniviipaleita. Suolapähkinät ja Daim-rouhe tuomassa mukavan suolaisia ja rapeita sattumia ja kaiken yhdistäjänä kepeän keveä kermavaahto. Pinnalla vielä hieman keksi- pähkinä- ja suklaarouhetta. Ihanan överiä. Ja todella terveellistä, sillä tämä tekee iloiseksi.




Banoffee 

Pohja:
200 g vaaleita keksejä (gluteenittomia tai tavallisia)
75 g voita

Täyte:
yksi tölkki kondensoitua maitoa*
1 banaani
1 Daim-patukka
sopivasti suolapähkinöitä
2 dl kermaa
hieman sokeria

* Tässä käytettiin valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa, jota saa suurimmista kaupoista. Jos sitä ei ole tarjolla, kondensoitu maito karamellisoidaan itse seuraavasti: Irrota tölkeistä etiketit ja keitä niitä kattilassa vedessä kolmisen tuntia. Huomattavasti nopeammasti pääset, kun kaadat tölkin sisällön mikronkestävään astiaan ja kuumennat sitä mikrossa noin 5-6 minuuttia varoen ylikiehumista. Lopputuloksen kuuluisi olla paksua (mutta kuitenkin juoksevaa), kullanväristä toffeeta.


Tee pohja murskaamalla keksit ja sekoittamalla siihen voi. Painele massa vuoan (halkaisija noin 24 cm) pohjalle ja reunoille ja laita hetkeksi jääkaappiin. Vatkaa sillä aikaa kerma ja mausta se kevyesti sokerilla. Ota sitten pohja jääkaapista ja levitä sen päälle karamellisoitu kondensoitu maito (ks. ohjeet). Asettele toffeen päälle banaaniviipaleita, rouhittua Daimia ja suolapähkinöitä. Päällystä lopuksi pohja kermavaahdolla. Koristele pinta esimerkiksi keksimurskalla ja suklaarouheella. Piiras on parhaimmillaan jääkaapissa oleilun jälkeen.

Jouluinen mysli

Tänään tein pitkästä aikaa mysliä ja muistin taas, kuinka hienoa se on. Vai saako muka jostain kaupasta sellaista mysliä, jossa on piparkakkumaustetta, pekaanipähkinöitä, taateleita ja karpaloita? En usko. Tämä alkaa nimittäin jo olla sitä aikaa vuodesta, kun tuollaiset asiat vaikuttavat ostopäätökseen. Onneksi joulu-etuliitteellä varustettujen asioiden tehtailu onnistuu helposti omassakin keittiössä, ja siinä vaiheessa eivät enää kaupan tuotteet kelpaisikaan. Varsinkin myslin kohdalla ero on maaginen. Jos ette ole ennen tehneet itse mysliä, kokeilkaa hyvät ihmiset ennen kuin olette tuhlanneet kaikki rahanne kaupan myslikkeisiin. Aktiivista työskentelyaikaa on viitisen minuuttia ja lopputulos nostaa hymyn huulille.



Jouluinen mysli taateleilla, karpaloilla ja pekaanipähkinöillä


1 litra (gluteenittomia) kaurahiutaleita
150 g pekaanipähkinöitä
2-3 rkl siirappia
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl piparkakkumaustetta
0,5 dl vettä
150 g kuivattuja taateleita
150 g kuivattuja karpaloita

Sekoita kaurahiutaleet ja kevyesti rouhitut pähkinät sekaisin. Sekoita sitten siirappi, öljy, piparkakkumauste ja vesi. Yhdistä siirappiseos kaurahiutaleiden sekaan tasaisesti. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Sekoita mysliä paiston puolessa välissä. Lisää paistettuun mysliin paloitellut kuivatut taatelit ja karpalot. Anna jäähtyä ja purkita.

Nopea ja nopeasti koukuttava jauhoton kauraleipä

Nyt esittelen teille erikoisen ja suurenmoisen leivän, jonka aineet todennäköisesti löytyvät kotoasi juuri nyt. Tämä on erikoinen leipä siksi, että tässä on ainoastaan kaurahiutaleita, vettä, öljyä ja suolaa, ja tietenkin hieman siirappia. Mutta ei lainkaan jauhoja tai kohotusaineita. Suurenmoinen tämä on siksi, että tämä on naurettavan helppotekoista ja koukuttavan herkullista. Jos kaura olisi näyttelijä, se saisi tästä leivästä pystin - niin hyvin se tähän rooliin sopii. (Kuvauksesta sen sijaan pystiä ei varmaankaan tulisi, ellei kyseessä olisi Hämmentävimmät kännykkäkameralla otetut kuvat -kategoria.)

Leipä on koostumukseltaan pinnalta rapean rouheinen ja mukavan pureksittava, sisältä puolestaan lempeän pehmoinen. Tulette hämmästymään siitä, kuinka paljon syötte tätä ja kuinka paljon ajattelette tätä silloin, kun ette ole syömässä. Mutta onneksi uusi leipä on syöntivalmiina alle kahdessakymmenessä minuuttissa.



 Koukuttava kauraleipä (yksi pellillinen, jonka syöt yksin)

6 dl kaurahiutaleita (puhdasta kauraa, jos teet gluteenittoman version)
4 dl vettä
0,5 dl oliiviöljyä
1-2 rkl siirappia
1 tl suolaa
pinnalle halutessasi siemeniä, esimerkiksi seesamin- ja unikonsiemeniä

Sekoita kaikki aineet keskenään ja levitä taikina tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille. Voit ripottella pinnalle hieman siemeniä. Paista 250-asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia, kunnes leipä on hieman ruskistunut reunoilta. Leipä on parhaimmillaan tuoreena.

Piparinmakuiset whoopiet

Armaat lukijat, pahoittelen jälleen nolon pitkäksi vierähtänyttä taukoa. Olen yksinkertaisesti ollut hurjan kiireinen useilla elämän osa-alueilla yhtä aikaa. Niinpä aikaa leipomiseen ei ole riittänyt. Tänä viikonloppuna aikaa kuitenkin yllätäen oli ja täten keittiööni saatiin palautettua kauan kaivattu viettelevä leipomusten tuoksu. Ja arvaatteko mikä tuoksu? Piparkakkumausteen tuoksu! Kuten otsikossa kerroin, leivoin piparinmakuisia whoopieita. Whoopiet ovat jättiläiskokoisia meheviä täytekeksejä ja piparkakkumauste on melkeinpä parasta, mitä ihminen voi syödä vähitellen joulukuuksi kääntyvän marraskuun pimeydessä. Joten annattehan anteeksi pitkän tauon? Ja olettehan valmiita joululeipomuksiin? Oma vastaukseni molempiin kysymyksiin on KYLLÄ.


Alkuperäinen resepti näihin herkullisen muheviin vegaanisiin ja gluteenittomiin leipomuksiin on kotoisin Kamomillan konditoriasta.



 Piparinmakuiset whoopiet  (12-14 kpl)

Pohjat:

150 g maidotonta margariinia
2,5 dl sokeria
1 dl maustamatonta soijajogurttia
1,5 dl vaniljasoijamaitoa (myös tavallinen soijamaito tai muut kasvimaidot toki käyvät)
2 rkl perunajauhoja tai maissitärkkelystä
1 dl kaakaojauhetta
1 rkl piparkakkumaustetta
ripaus suolaa
1,5 tl soodaa
4 dl gluteenittomia jauhoja (käytin maissi- ja riisijauhoa)

Täyte:

75 g maidotonta margariinia
3 dl tomusokeria


Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kaikki muut aineet paitsi kaksi viimeistä. Sekoita sitten sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinan sekaan. Laita taikinasta leivinpaperille tasaisenkokoisia nokareita. Jätä runsaasti leviämisvaraa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia ja anna jäähtyä.

Tee täyte: vaahdota margariini pehmeäksi ja sekoita siihen tomusokeri. Laita täytettä jäähtyneen whoopien päälle ja aseta toinen kanneksi. Whoopiet ovat parhaimmillaan vetäydyttyään hetken jääkaapissa.

Puolukka-siemenleipä

Tervehdys toverit! Tällä kertaa olisi tarjolla muhevaa puolukkaleipää. Tämä syntyi, kun jääkaapista löytyi puolukoita (nykynuorison tapa marjastaa) ja halusin leipoa niistä jotain ei-makeaa. Mielestäni ajatus aamuleivästä on nerokas. Aamuleipä tarkoittaa tietenkin leipää, jossa on jännittäviä sattumia ja kenties aavistus makeutta. Puolukat maistuivat oikein muikeilta mausteisen leivän uumenissa. Kyllä, laitoin tähän kanelia. Se alkaa taas.

PS. Tiedostan kuvan hassuuden.



Puolukka-siemenleipä 

7 dl jauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä (muutkin toki käyvät)
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 dl jogurttia
2 dl vettä
4 dl puolukoita (jos ovat kovin kosteita, sekoita joukkoon 1 rkl maissitärkkelystä)
3 rkl öljyä
3 rkl siirappia
+ siemeniä leivän pinnalle

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita sitten kaikki aineet tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan, ripottele päälle siemeniä ja paista 200-asteisessa uunissa noin 75 minuuttia.

Näyttävä comeback eli melko hieno pizza

Nyt tuntuu asialliselta pahoitella pitkähköksi vierähtänyttä taukoa, vaikka aavistelen kyllä että kaikkien elämät ovat pysyneet raiteillaan ilman säännöllisiä hiilihydraattitervehdyksiäni. Syy taukoon on tietysti koulu, joka on syypää myös kaikkiin muihin viime aikoina laiminlyömiini asioihin. Nyt opiskeluvelvollisuudet ovat onneksi jälleen paremmalla eli olemattomammalla mallilla (mutten silti vieläkään ole voinut imuroida, sillä tiedostan tarpeeksi riittävän palautumisajan tärkeyden).

Mutta sitten asiaan. Pizza on ratkaisu hämmästyttävän moneen kysymykseen - myös siihen, minkä jutun jaan täällä blogissa ensimmäisenä tämän pienen tauon jälkeen. Sain joskus idean Italian lipun inspiroimaan pizzaan (joskin uskon kyllä että joku muukin on tämän jo keksinyt, valitettavasti) ja jokunen aika sitten se päätyi kokeiluumme. Ja siitä tuli muuten todellinen pizzojen pizza. Paitsi että se on hienoin tekemäni pizza (voin kehuskella huoletta, sillä en tehnyt tätä yksin), se on myös yksi parhaimman makuisista. Tehkää tätä ja varautukaa siihen, että loppupäivän aikana mielialanne on poikkeuksellisen korkealla.



Italia-pizza (noin 2/3 uunipellin kokoinen)

Haluamasi pizzapohja tai tämä gluteeniton pohja:
5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl suolaa
2,5 dl vettä
n. 5 rkl oliiviöljyä

Vihreä osa:
muutama ruokalusikallinen pestoa
runsaasti tuoretta basilikaa

Valkoinen osa:
mascarponea tai ricottaa noin puolet 250 gramman purkista
yksi mozzarellapallo

Punainen osa:
muutama ruokalusikallinen tomaattikastiketta (sekoita laadukasta tomaattimurskaa, tomaattipyrettä sekä hieman sokeria, suolaa ja pippuria)
tuoretta tomaattia

lisäksi mozzarellaraastetta ja parmesaania


Tee haluamasi pizzapohja ja muotoile se lipun muotoiseksi. Levitä vasempaan reunaan pestoa, keskelle mascarponea tai ricottaa ja oikeaan reunaan tomaattikastiketta. Ripottele sitten koko pizzan päälle runsaasti mozzarellaraastetta. Laita sitten juuston päälle loput täytteet: vihreään osuuteen tuoreita basilikanlehtiä (voit säästää osan koristeluun), valkoiseen osuuteen viipaloitua mozzarellaa ja punaiseen osuuteen tuoretta tomaattia. Paista pizzaa 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Vuole valmiin pizzan päälle parmesaanilastuja.