keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Minttuiset suklaapalat


Eilen tarvittiin jotain nopeasti valmistuvaa pientä jälkiruokaa (älkää toki hämääntykö, näissä ei ole mitään muuta pientä kuin yhden palan koko). Hetken mietinnän jälkeen muistin nämä suussasulavat suklaapalat, joita olen kerran aiemminkin tehnyt. Se on minulta aika suuri kunnianosoitus jos teen jotain toisen kerran - sellaiseen asemaan on päässyt vain muutama resepti. No, myönnetään että vaihdoin puolet suklaasta minttusuklaaseen, mutta perusohje on kuitenkin sama.

            

Kovettumisen lisäksi näiden valmistaminen vie vain kymmenisen minuuttia. Lopputuloksena on taivaallisia, tryffelin ja fudgen risteytystä muistuttavia supersuklaisia herkkupaloja. Varokaa vaan, näiden syömistä ei kerta kaikkiaan malta lopettaa...

Alkuperäinen ohje on Ruokasuosikit-sarjan Suklaa-kirjasta. Olen muokannut reseptiä hieman, muun muassa lisäämällä siihen ripauksen suolaa korostamaan suklaan makua ja tässä vaihdoin osan tavallisesta tummasta suklaasta minttusuklaaseen - mintun ja suklaan liitto ei petä koskaan.


Minttuiset suklaapalat (n. 25 suupalan kokoista neliötä)

yksi tölkki (400 g) kondensoitua maitoa
70 g voita (tai margariinia)
200 g tummaa minttusuklaata (ainakin Rainbow-merkiltä löytyy gluteeniton tumma minttusuklaa)
250 g tummaa suklaata
ripaus suolaa

Laita kattilaan kondensoitu maito, voi ja suklaa pieninä paloina. Kuumenna miedolla lämmöllä sekoitellen kunnes suklaa ja voi sulavat. Lisää suolaripaus ja sekoita tasaiseksi. Kaada massa leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (n. 20 cm x 20 cm) ja laita jääkaappiin kovettumaan vähintään tunniksi. Leikka sitten haluamasi kokoisiksi paloiksi. Säilytä jääkaapissa.


10 kommenttia:

  1. Tryffelin ja fudgen risteytys onkin juuri oikea ilmaus, siltä nimittäin nämä maistuivat! Ja olipa muuten täydellinen päätös aterialle vahvan espresson (ja konjakin) kera...
    T. tämän jälkkärin "tilaaja"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä pilaa tunnelmaa puhumalla konjakista... Toisaalta ehkä tämä todistaa että nämä maistuvat sekä konjakki-ihmisille että sokeri-ihmisille.

      Poista
    2. Konjakin kanssahan juuri tällainen suklainen sokeripläjäys on parhaimmillaan!

      Poista
    3. Juu eihän sitä muuten pysty juomaan.

      Poista
  2. Ai että, kun herahti vesi kielelle! Täytyy kokeilla vielä joku päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä itsellekin herahtaa vesi kielelle kun näitä muistelen ;)

      Poista
  3. Näyttääpä ihanalta! Sun blogi on niin inspiroiva ja herkullinen :) Haikeana vaan mietin, et koskahan pääsisin kanssasi taas leipomaan... t.elmeri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niinpä! Elvis-keksejä ikävä (ja vähän suakin).. Ja kiitos kehuista, kiva jos tykkäät ;)

      Poista
  4. Komppaan edellisiä, tuttuun tapaan houkuttelevilta näyttää:--) ja tässähän on erinomainen lahjaidis herkkusuille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia tuttuun tapaan piristävästä kommentista :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!